Ylpeästi yhteistyössä: Näin Pekka Tynkkynen ja Fingridin Arto Pahkin lujittivat sähkön huoltovarmuutta
”Sähköä tulee töpselistä.”
Tämän ajatuksen Erillisverkkojen asiakkuus- ja tuotepäällikkö Pekka Tynkkynen on kohdannut monta kertaa. Hän on tehnyt töitä energia-alan ja sen yhtiöiden parissa jo parikymmentä vuotta.
”Energia-alaan liitettiin pitkään vähän tylsä ja itsestäänselvä mielikuva. Viimeistään energiakriisin myötä alan tärkeys on konkretisoitunut ja sähkö on tullut ihmisten arkipuheeseen”, Tynkkynen sanoo.
Tynkkynen vastaa Erillisverkoilla kantaverkkoyhtiö Fingridin asiakkuudesta. Yhteistyö Fingridin kanssa sai alkunsa vuonna 2017 voimaan tulleesta EU:n NC ER -verkkosäännöstä (Network Code for Emergency and Restoration). Se edellytti muun muassa, että jokaisen EU-maan on pystyttävä ylläpitämään kriittisten sähköverkonkäyttäjien tietoliikenne- ja puheyhteyksiä ja toimintaa 24 tuntia sähkökatkoissa. Aikaa tälle toimintakyvyn ja käytönpalautussuunnitelman toimenpiteiden turvaamiselle oli viisi vuotta, vuoden 2022 lopulle asti.
Laista kuultuaan Tynkkynen näppäili puhelimeensa valvomopäällikkö Arto Pahkinin numeron. Pian Tynkkynen ja Pahkin istuivat jo Fingridin neuvotteluhuoneessa käymässä läpi, millaisia lupia tarvitaan ja miten projektiorganisaatio pystytetään.
Sähköjärjestelmän tilannekuva: ”Tunti poissa päältä maksaa yli 100 miljoonaa euroa”
Fingrid vastaa Suomessa sähköjärjestelmästä kokonaisuutena: siitä, että sähkönsiirto kantaverkossa on sujuvaa ja tuotanto sekä kulutus ovat tasapainossa. Tilannejohtamista tarvitaan, jos jokin sähköntuotantoon tai siirtoon liittyvä osa on poissa pelistä ja korvaava sähköntuotanto tai siirtotie pitää saada oikea-aikaisesti käyttöön.
”Toimivan sähköverkon tärkeys yhteiskunnalle on valtava. Verkon pitäminen poissa päältä tunnin ajan maksaa yli 100 miljoonaa euroa”, sähköjärjestelmähallinnan yksikköä Fingridillä johtava Pahkin kertoo.
EU:n edellyttämää järjestelmää tarvittiin paitsi häiriötilanteiden tehokkaaseen hoitamiseen, myös esimerkiksi mahdollisen kyberhyökkäyksen tai terrori-iskun aiheuttamien suurhäiriöiden varalle.
Erillisverkot ja Fingrid tarttuivat toimeen ja alkoivat rakentaa yhdessä Korkean varautumisen hanketta (KoVa). Tavoitteena oli rakentaa energiayhtiöille korkean varautumisen verkkopalvelukokonaisuus vuosien 2019–2022 aikana.
Yhteispelillä vahvempi sähköverkko – alkuhaasteena hyötyjen viestiminen
Vaikka hanke saatiin pystyyn nopeasti, haasteitakin kohdattiin. Tosin yksi niistä oli jo ”valmiiksi ratkaistu”.
”Erillisverkoilla oli tarjota valmis pohjaratkaisu ja toimiva infrastruktuuri, eli tarpeeksi kyvykäs ja turvallinen verkko”, Pahkin sanoo.
Hankkeen ensimmäinen varsinainen vastus oli sidosryhmäviestintä: jotta järjestelmästä olisi hyötyä, mukaan piti saada kaikki sähköverkon tärkeimmät osapuolet.
”Sähköjärjestelmässä osapuolia on välillisesti satoja, noin 800. Niistä varautumisen kannalta keskeisimpiä oli noin kuutisenkymmentä organisaatiota: suurimmat sähkönsiirtoyhtiöt ja tuottajat sekä muutamat suurimmat sähkön käyttäjät, kuten isot tehtaat”, Tynkkynen kertoo.
Tynkkynen ja Pahkin kiersivät kertomassa hankkeesta sidosryhmille – ensin vuonna 2019 järjestetyllä seminaarikiertueella, ja kun korona vei kohtaamiset verkkoon, vielä parissa kymmenessä webinaarissa.
”Alussa toimijoita mietityttäviä kysymyksiä olivat esimerkiksi hyöty omalle organisaatiolle sekä luonnollisesti myös kustannusten jakautuminen”, Tynkkynen kertoo.
Yhdessä hyödyt ja asian tärkeys saatiin viestittyä ja vähitellen yhtiöitä lähti mukaan. Lopulta kasassa oli kuutisenkymmentä keskeistä toimijaa. Monelle niistä yksi hankkeen tarjoamista hyödyistä oli mahdollisuus parempaan yhteispeliin sähköverkon muiden toimijoiden kanssa.
”Järjestelmän kautta Fingrid näkee, miten sähköverkon toimijoilla menee – mutta myös yhtiöt voivat katsoa, millainen tilanne muilla on”, Tynkkynen kertoo.
54 IT-projektia, 300 palaveria – ja valmista ajallaan
Kun toimijat saatiin mukaan hankkeeseen, alkoi käytännön työ. Mukaan saadut kuutisenkymmentä organisaatiota tarkoittivat yhtä monta erillistä projektia. Jokaiselle toimijalle oli rakennettava tarvittavat verkkotoiminnot ja integroitava ne Fingridin järjestelmään. Tynkkysen laskujen mukaan palavereja kertyi noin 300.
”Yhteistyön henki ja tekemisen taso oli silti joka vaiheessa hyvä. Siitä kertoo paljon se, ettei meillä sopimuksissa ollut kovin pilkuntarkasti, kuka vastaa mistäkin. Tahtotila tehdä on ollut yhteinen ja kova”, Tynkkynen sanoo.
KoVa-verkko saatiin valmiiksi vuoden 2023 alkupuoliskolla, vain muutama kuukausi EU:n asettaman siirtymäajan jälkeen. Tynkkynen sanoo, että lähes viisivuotisessa julkisen sektorin IT-hankkeessa tämä on jo ”ajallaan valmis”. Toisin kuin IT-hankkeet yleensä, KoVa-hanke pysyi hyvin rajattuna ja määrämuotoisena – ja onnistui.
Myös Pahkin pitää aikataulussa pysymistä yhtenä projektin hienoimmista onnistumisista.
”Se, että saimme järjestelmän valmiiksi tässä ajassa keskellä hankkeen aikana alkanutta koronakriisiä, oli todella hyvä suoritus. Toki tästähän se varsinainen työ ja järjestelmän käyttäminen vasta alkavat”, hän sanoo.
Hyvä match: kahden valtionyhtiön vahvuudet, yhteiskunnan hyöty
Tynkkysen mukaan projekti oli myös hyvä esimerkki kahden valtiollisen toimijan saumattomasta yhteistyöstä – sellaisesta, jossa tehtävät tukevat toisiaan, eikä niissä ole päällekkäisyyksiä.
Entä mistä Pahkin ja Tynkkynen ovat yhteistyössään erityisen ylpeitä?
”Siitä, että ymmärsimme yhdessä iskunkestävämmän sähköjärjestelmän tärkeyden alusta asti. Sähköpulan myötä sen ymmärtävät onneksi jo kaikki muutkin. Omalla uralla tämä on ollut yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan merkittävin projekti. Teimme tärkeää yhteistyötä Suomen huoltovarmuuden eteen”, Tynkkynen sanoo.
Pahkin on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa hanke on ollut Fingridin toiminnalle tärkeä, mutta se on hyödyttänyt ennen kaikkea koko energia-alaa ja yhteiskuntaa.
”Jos meiltä katkeaa sähköt pitkäksi aikaa, yhteiskunnan toiminnot sakkaavat pahoin. Nyt meillä on yksi yhteinen järjestelmä, jonka avulla voimme toimia ja kommunikoida vaikeissakin tilanteissa. Parasta on ollut ihmisten positiivinen asenne: on ollut intoa ja osaamista laittaa asiat kuntoon”, hän sanoo.
Kuvitelkaa, että olette autiolla saarella,
Pekka Tynkkynen ja Arto Pahkin.
Mitkä ovat vahvuutenne ja miten teette yhteistyötä?
- Pekka: ”Arto on toiminnan ihminen. Hän saa asioita aikaiseksi organisaatiossaan, ja varmasti tekisi niin autiolla saarellakin. Minä olisin siellä varmaan sellainen ideointi- ja sparrauskaveri. Varmaan alkaisimme rakentaa laudanpätkistä lauttaa tai virittelisimme suodatinta, jolla saisimme merivedestä juomavettä.”
- Arto: ”Pekka on ratkaisukeskeinen ja myös vähän jääräpäinen kaveri: hän ei luovuta vaikeidenkaan asioiden edessä. Hän ei siis ainakaan jäisi kaivamaan syvempää kuoppaa, vaan tarttuisi toimeen. Uskon, että hän myös pitäisi yllä uskoa yhteiseen tekemiseemme.”
Ylpeästi yhteistyössä -juttusarjassa esittelemme Erillisverkkojen asiakkuuspäälliköitä, heidän asiakkaitaan sekä kyseisten projektien yhteisiä oppeja ja ylpeydenaiheita. Pysy kuulolla, seuraava yhteistyöhanke esitellään pian!
