Ylpeästi yhteistyössä: Mauri Katajan ja Lapin pelastuslaitoksen Ville Riskilän yhteinen sävel löytyi nopeasti – ”Maurilta löytyy aina aikaa minulle”
Erillisverkkojen käyttäjäpalvelut-yksikön päällikkö Mauri Kataja on työskennellyt Erillisverkoilla erilaisissa tehtävissä puolet elämästään, vuodesta 2001 asti. Viimeiset kolme vuotta hänen vastuulleen on kuulunut pelastustoimen eli kaikkien Suomen pelastuslaitosten asiakkuuksien hoitaminen. Katajan sanoin ”rakkaus sinisiin vilkkuihin” on työssä hänen suurin motivaationsa.
”Pidän itseäni asiakkaiden niin sanottuna henkisenä olkapäänä. Autan, kun asiakkaat tarvitsevat esimerkiksi vahvistusta ja tukea sille, miten he voisivat jonkun asian ratkaista. En auta vain vikojen selvittelyssä, vaan myös arjen tukemisessa. Koska yhteydenpito asiakkaiden kanssa on tiivistä ja välitöntä, koen myös olevani osa heidän tiimejään”, Kataja kertoo.
Yhteistyö Lapin pelastuslaitoksen kanssa on pyörinyt monta vuotta jo ennen kuin Kataja siirtyi asiakkuuspäällikön tehtäviin. Yhteyshenkilö, Lapin pelastuslaitoksen viestimestari Ville Riskilä, aloitti nykyiset työnsä pelastuslaitoksella noin kaksi vuotta sitten. Riskilä toimi ensin kakkoshenkilönä edellisen viestimestarin tukena. Tämän jäätyä eläkkeelle Riskilä vastaa yhdessä uuden kollegansa kanssa kaikkien pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmien ja niihin liittyvien järjestelmien ylläpidosta ja käyttöönotosta.
Ryhmävideopalvelu helpottaa metsäpalon tai tulvan hallintaa harvaanasutulla alueella
Pääpaino Erillisverkkojen ja Lapin pelastuslaitoksen yhteistyössä on viime aikoina ollut ryhmävideopalvelussa, joka on ollut Lapin pelastuslaitoksella jo kaksi vuotta operatiivisessa käytössä. Tällä hetkellä pelastuslaitoksella on yhteensä kymmenkunta dronea ja parisenkymmentä Virve 2 -päätelaitetta, joilla ryhmävideopalvelua pystyy käyttämään. Matkapuhelimet on asennettu sammutus- ja johtoautojen kojelaudoille, joista ne voi tarvittaessa napata mukaan tilannepaikalle. Lapin jokaisesta yhdeksästä asemaryhmästä löytyy useampi ryhmävideopalvelua pyörittävä päätelaite.
”Pelastuslaitoksemme on lisäksi ainoa, jolla on käytössä oma helikopteri. Yksi viimeisimmistä ryhmävideopalvelulaitteista on sijoitettu siihen. Nyt mietimme, miten meidän kannattaa hyödyntää palvelua kopteritoiminnassa”, Riskilä lisää.
Lapin harvaanasutulla alueella ryhmävideopalvelun mahdollistama videokuva helpottaa ja tehostaa pelastustoimen työtä sekä antaa työkaluja tilanteiden johtamiseen. Lapin asemaverkko on harva ja välimatkat pitkiä, joten pelastusviranomaisen matka tilannepaikalle voi kestää. Toiminta on sopimuspalokuntien varassa.
”Pelastusviranomainen johtaa aina tilannetta. Johtaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, jos ei tiedä eikä näe, mitä tilannepaikalla on. Meillä on toki perinteiset Virve-puhelimet, joiden avulla pystymme puheen välityksellä viestimään, mutta kuva sen rinnalla antaa paljon enemmän työkaluja tilanteiden johtamiseen. Heti, kun ensimmäinen sopimuspalokunnan yksikkö on päässyt kohteeseen, saamme paikan päältä niin sanotun tuulilasiraportin ja voimme johtaa tilannetta operaatiokeskuksesta käsin”, Riskilä taustoittaa.
Lapin pelastuslaitos on hyödyntänyt ryhmävideopalvelua onnistuneesti muun muassa kesän metsäpalojen ja viime kevään tulvien seuraamisessa ja tiedustelussa. Dronen avulla välitettiin tilannekuvaa sekä tilannepaikalle että operaatiokeskukseen. Kuvasta nähtiin metsäpalojen yhteydessä, mikä palon laajuus oli ja mihin päin se leviää eli mikä kohteessa oli vastassa.
”Ryhmävideopalvelu on erityisen tarpeellinen myös joukkuetason tehtävissä. Näitä ovat muun muassa keskisuuret ja suuret rakennuspalot sekä haastavammat kohteet – konehallit, rivitalot ja suuremmat omakotitalot”, Riskilä täydentää.
Tekniset haasteet selätettiin periksiantamattomuudella
Yksi pidempi ryhmävideopalveluun liittyvä projekti koskee uusien sammutusautojen valomastoihin asennettavia kiinteitä kameroita. Viiden metrin korkeuteen nousevan kameran avulla tilannekuvaa olisi mahdollista saada hyvin laajalta alueelta. Hyvinvointialueen päätelaitteen ja Erillisverkkojen palveluiden yhteensovittaminen osoittautui kuitenkin haastavaksi: hyvinvointialueen palveluntarjoajalla täytyy olla pääsy laitteeseen, eikä Erillisverkkojen Virve-dataliittymä saa haitata tätä ylläpitoa.
Teknisten haasteiden ratkominen vaati paljon yhteistyötä sekä hyvinvointialueen palveluntarjoajan että Erillisverkkojen asiantuntijoiden kanssa. Sitkeän selvitystyön ansiosta ongelma on nyt saatu ratkaistua, mistä Riskilä on hyvin iloinen.
”Olen todella ylpeä siitä, että saimme tämän maaliin. Tuki niin Erillisverkoilta kuin hyvinvointialueen palveluntarjoajalta on ollut tässä ensiarvoisen tärkeää”, Riskilä hehkuttaa.
Yhteistyö on opettanut alan käytäntöjä
Vaikkei Kataja itse osaa sammuttaa tulipaloja, hän on oppinut yhteistyön aikana paljon pelastustoimen alasta: miten pelastuslaitokset toimivat ja millaista elämä niissä on. Siitä kiitos kuuluu asiakkaille.
”He eivät mystifioi asioita, vaan laitteiden pohtimisen yhteydessä kertovat hyvinkin avoimesti, miten jokin tilanne menee. Ymmärrys operatiivisesta toiminnasta on valunut meillekin päin ja hyödyttää koko Erillisverkkoja”, Kataja toteaa.
”Lisäksi koen sen onnistumiseksi, että minun ja Villen välille on muodostunut jopa kaverillinen suhde – voimme olla toisiimme yhteydessä hyvinkin matalalla kynnyksellä.”
”Minusta on erityisen hienoa, että olemme saaneet ryhmävideopalvelun hyödyntämisen täällä Lapissa tälle tasolle. Se ei olisi onnistunut ilman Maurin ja Erillisverkkojen apua ja tukea. Lapin pitkät välimatkat lyhenevät, kun tapahtumapaikalta saadaan videokuvaa muihin yksiköihin ja tilannekeskuksiin”, Riskilä iloitsee.
Kuvitelkaa, että olette autiolla saarella,
Mauri Kataja ja Ville Riskilä.
Mitkä ovat vahvuutenne ja miten teette yhteistyötä?
- Mauri: ”Emme me ainakaan hiljaa siellä olisi. Olemme molemmat ulospäinsuuntautuneita tarinankertojia, mutta samaan aikaan luonteeltamme rauhallisia. Uskon, että saisimme puhumisen ja yhdessä ratkomisen ansiosta asiat hyvin hoidettua.”
- Ville: ”Olemme aikamoisia ideanikkareita, vähän jopa sellaisia ikiliikkujia. Uskon, että niillä eväillä pärjäisimme, eikä meillä ainakaan tulisi tylsää.”
Ylpeästi yhteistyössä -juttusarjassa esittelemme Erillisverkkojen asiakkuuspäälliköitä, heidän asiakkaitaan sekä kyseisten projektien yhteisiä oppeja ja ylpeydenaiheita. Sarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.
