Yhteistyö toimii rajalla
Laki poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta tuli voimaan vuonna 2010. Viranomaisten välistä yhteistyötä on kuitenkin tehty jo paljon pidempään.
”Jo 90 vuotta sitten valtioneuvosto velvoitti poliisin ja Tullin antamaan virka-apua toisilleen, myöhemmin mukaan tuli myös Rajavartiolaitos. Nykyisin laki on meille kaikille viranomaisille hyvä selkäranka yhteistoimintaan”, kertoo rikostarkastaja Kari Pasanen Keskusrikospoliisin tiedusteluosastosta.
Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminta Suomessa on ensiluokkaista jopa kansainvälisellä mittapuulla.
Pasanen toimii päivittäisjohtajana valtakunnallisessa PTR-rikostiedustelu- ja analyysikeskuksessa. Hänen mukaansa vuosikymmenien aikana harjoitettu yhteistyö on vakiintunut joustavaksi, tehokkaaksi ja taloudelliseksi toiminnaksi.
”Yhteistyö sujuu hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Vaikka kaikilla kolmella lainvalvontaviranomaisella on erilaisia tehtäviä, pyrkimys on kuitenkin samaan lopputulokseen”, toteaa Meriliikenteen PTR -rikostiedusteluyksikön päivittäisjohtaja, tulliylitarkastaja Jorma Matsinen.
Maa, meri ja ilma hoidossa
Operatiiviseen kokonaisuuteen kuuluvat valtakunnalliset PTR-rikostiedustelu- ja analyysikeskus sekä kolme PTR-rikostiedusteluyksikköä. Yksi jälkimmäisistä sijaitsee Kouvolassa, jossa analysoidaan tietoa maarajat ylittävästä liikenteestä.
”Rikostiedustelutietoa sekä kerätään että jaetaan eri viranomaisten kesken. Teemme tilannekuvaa vakavasta rikollisuudesta, joka liikkuu rajojen yli kumpaankin suuntaan. Työsarkaa riittää”, toteaa Keskusrikospoliisin rikoskomisario, päivittäisjohtaja Arto Korhonen Maarajaliikenteen PTR-rikostiedusteluyksiköstä.
Maarajoja Suomessa on niin idässä kuin lännessä ja pohjoisessa. Rajoja ylitetään myös mereltä ja ilmasta käsin. Tullin päivittäisjohtama Meriliikenteen PTR-rikostiedusteluyksikkö toimii Helsingin satamassa ja Rajavartiolaitoksen vastaava Ilmaliikenteen PTR-yksikkö Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Rikoksia ehkäistään ja tuodaan ilmi
Yhteistoiminnan kohteina ovat rikosten ehkäisy sekä rikosten ja rikollisten paljastaminen. Lisäksi valvotaan tavaroiden maahantuonnin ja maastaviennin, henkilöiden maahantulon ja maastalähdön sekä ulkomaalaisten maassaolon laillisuutta.
”PTR-toiminnan etuna on se, että vältämme päällekkäisen tekemisen. Voimme olla saman asian kimpussa, mutta tietäen toisistamme”, kiteyttää Pasanen.
Yliluutnantti Sanna Silvanderilla on vuosien kokemus PTR-toiminnasta Kaakkois-Suomen rajavartiostossa. Myös hänen mukaansa yhteistoiminta on resurssien hyödyntämistä.
”Meillä on tiivistä yhteistyötä PTR-maarajaliikenteen kanssa: Kouvolassa työskentelevät rajavartiomiehet pystyvät esimerkiksi kertomaan, miten rajalla havaittua tietoa pystytään käyttämään hyväksi.”
Tiedonvälityksessä apuna viranomaisrekisterit
Silvanderin mukaan tietoa jaetaan muun muassa puhelimitse ja sähköpostilla. Tietoa tallennetaan myös erilaisiin viranomaisrekistereihin, jolloin tilanteen haltuunotto ei jää yksittäisen toimijan harteille. Säännölliset viikkopalaverit ovat myös yhteistyön tukena.
”Kaikkien tehtävä on välittää viestiä eteenpäin. Toiminta on joustavaa ja reaaliaikaista. Kustannuksiakin säästyy”, korostaa Matsinen.
PTR-viranomaisilla on käytössään laaja kirjo rekistereitä, johon kerätään tietoa, vihjeitä ja havaintoja esimerkiksi rajat ylittävästä liikenteestä sekä etsityistä henkilöistä ja omaisuusrikoksista.
Laitonta liikehdintää rajojen yli
Yksi PTR-toiminnan painopistealueista on laiton maassaolo ja sen vaikutus rikollisuuteen. Ihmissalakuljetus ja -kauppa tuovat maahan laitonta työvoimaa, joka voi rahoittaa oleskelunsa rikollisin keinoin tai työskennellä pimeästi.
Tullin kontolla on muun muassa torjua valmisteverorikollisuutta, huumaus-, lääke- ja dopingaineiden salakuljetusta sekä ampuma-aseiden ja räjähteiden maahantuontia. Huumausainerikollisuus ja siihen liittyvä salakuljetus teettävät töitä PTR-saralla. Kyberrikollisuuden torjunta on noussut esiin etenkin viime vuosina.
Suomessa on vain tietyt rajanylityspaikat. Se helpottaa viranomaistoimintaa verrattuna Keski-Eurooppaan.
Pasasen mukaan liikkuva rikollisuus Baltiasta, idästä ja lännestä tai toisinpäin liittyy usein omaisuusrikoksiin: esimerkiksi Suomesta anastettua omaisuutta kuljetetaan rajan yli. Omaisuusrikoksia ovat myös huijaukset ja petokset.
”Suomessa on vain tietyt paikat, josta voi tulla rajan yli. Se helpottaa viranomaistoimintaa verrattuna Keski-Eurooppaan.”
PTR-toiminta perustuu luottamukseen
Korhosen mukaan viranomaiset keskustelevat aina keskenään: rikokset ja rikosepäilyt tulevat kaikkien tietoon. Yhteistyö on monisäikeistä, ja tilanteet vaihtelevat. Tilannejohto sovittaa toiminnan tapauskohtaisesti.
Pasanen ja Matsinen komppaavat ja lisäävät, että rikollisuuden kitkemisessä on onnistuttu varsin hyvin.
Silvander määrittelee PTR-toiminnan matalan kynnyksen yhteistyöksi, joka on rutinoituneen sujuvaa. Matsinen pitää kansainvälisesti ainutlaatuisena, että samassa yksikössä työskentelevät eri viranomaiset.
”Yhteispeli perustuu avoimeen, suomalaisille tyypilliseen luottamukseen”, summaa tulliylitarkastaja.
Poliisi-Tulli-Raja- eli PTR-yhteispeli perustuu avoimeen, suomalaisille tyypilliseen luottamukseen.
Korhosen mukaan PTR-toiminnan ennaltaehkäisevää työtä on myös kansalaisten valistaminen, jotta he eivät joutuisi rikosten kohteiksi.
”Olisi hyvä, ettei ihminen uskoisi suin päin kaikkiin puheisiin ja puheluihin ja joutuisi siten petetyksi tai huijatuksi. Omaisuuttakin kannattaa suojata. Rikollisuutta ei pystytä koskaan kitkemään kokonaan, mutta yhteistyö yhteisten asioiden parissa on hyvä tapa toimia.”
