Yhteinen tilannekuva poikkeustilanteiden pelastus
”Ensimmäinen testi oli hyödyllinen, vaikka myrskyn vaikutukset jäivätkin vähäisiksi. Myrsky oli ennusteidemme mukaisesti voimakas, mutta puita ei juuri kaatunut, koska maa oli myrskyalueilla roudassa”, Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuuskeskuksen päällikkö Juhana Hyrkkänen sanoo.
Hyrkkänen johtaa noin 60 päivystävän meteorologin joukkoa, joka tarkkailee, raportoi ja analysoi vuorokaudet ympäriinsä Suomen säätilaa.
Krivat-palvelua hyödyntävän sähköverkkoyhtiö Carunan käyttökeskuspäällikkö Kimmo Vainiola on ollut tyytyväinen Krivatin hyötyihin.
”Muutaman vuoden takaisen Tapani-myrskyn jälkeen huomasimme, ettemme selviä tuhoisista myrskyistä omilla resursseilla, vaan yhteistyötä pitää tiivistää muun muassa muiden verkkoyhtiöiden, teleoperaattorien ja viranomaisten kanssa.”
Laajassa suurhäiriötilanteessa kokonaiskuvan muodostaminen tuhojen laajuudesta ja vakavuudesta on haasteellista ja työmäärä voi olla valtava. Eri osapuolilla on rajalliset resurssit ja materiaalivarastot – eli niukkuutta jaetaan ja toimenpiteitä joudutaan priorisoimaan.
Poikkeustilanteissa tiedontarve on kaikilla suuri, ja samalla tiedon kerääminen ja jakaminen sitoo resursseja.
”Automatisoimalla sähkökatkotietojen jakamista järjestelmistämme yhteiseen Krivat-palveluun, helpotamme oman vastuualueemme sähkökatkotiedon jakamista muille osapuolille. Saamme vastaavasti muilta osapuolilta kattavamman tilannekuvan esimerkiksi teleoperaattorien ja virve-verkon tukiasemien peittoalueiden puutteesta sekä tieliikenteen haasteista”, Vainiola sanoo.
”Kun on kattava ja yhteinen tilannekuva, pystymme tekemään parempia johtopäätöksiä, kohdistamaan toimenpiteitä oikein ja nopeuttamaan toipumista suurhäiriötilanteesta.”
Yhteistyön voimaa
Krivat-palvelu liittää eri tiedontuottajien välittämän tilannekuvaa koskevan informaation yhteen, selkeällä käyttöliittymällä varustettuun karttanäkymään. Käyttäjät voivat porautua tietoon ja pyytää lisätietoja esimerkiksi sääennusteista. Krivat auttaa ennakoimaan poikkeustilanteet paremmin kuin aiemmin, koska kaikilla toimijoilla on käytettävissä yhteinen tieto ja ajantasaisen tiedon jakaminen on tehokasta.
”Krivat on tehokas yhteydenpito- ja tiedonjakokanava, jonka avulla toimijat voivat tehokkaasti muodostaa poikkeustilanteesta tilannekuvan päätöksenteon tueksi”, Vainiola sanoo.
Krivatin avulla voidaan tehokkaasti muodostaa poikkeustilanteesta yhteinen tilannekuva.
Palvelun käyttäjät tekevät yhteistyötä suurhäiriötilanteissa koordinoimalla ja priorisoimalla esimerkiksi myrskytilanteissa raivausresursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Krivatin myötä viranomaisilla ja kriittisen infratruktuurin toimijoilla on yhteinen tilannekuva ja tehokkaampi yhteistyömahdollisuus, jonka avulla toipumista poikkeustilanteesta voidaan nopeuttaa ja estää lisävahinkojen syntymistä.
”Hyväkään sääennuste ei riitä, jos ei osata vetää johtopäätöksiä sen vaikutuksista ja siitä, miten poikkeustilanteessa tulee toimia. Pallo ei ole pelkästään loppukäyttäjillä, vaan sääpalveluiden on tuettava entistä paremmin päätöksentekoa antamalla sääennusteen ohella myös arvionsa ilmiön vaikuttavuudesta”, Hyrkkänen sanoo.
Reaaliaikaista säätietoa
Viikoittainen sääpalvelu on keskeinen Krivatin toimintamuoto. Ilmatieteen laitos kokoaa siihen Suomen säähän seuraavan viikon aikana vaikuttavat tekijät ja ennustaa sääilmiöiden aiheuttamat poikkeustilanteet ja uhkakuvat.
Jos huolestuttavia sääilmiöitä on tulossa, kootaan Krivatin käyttäjät tiiviimpään yhteydenpitoon, jossa päivystävä meteorologi jakaa reaaliaikaista tietoa ja vastaa käyttäjien yksityiskohtaisiin kysymyksiin.
”Krivatin työkalujen avulla meteorologi voi esimerkiksi paikallisen ukkosmyrskyn aikana jakaa työpöytäänsä ja näyttää tutkakuvasta, miten myrsky etenee seuraavan kahden tunnin aikana. Palvelun käyttäjät saavat tiedon, millä alueilla puita todennäköisesti kaatuu ja sähkövikoja syntyy”, Juhana Hyrkkänen kertoo.
Poikkeustilanteiden lisäksi säännöllinen palvelu on tarpeen myös silloin, kun vaara ei uhkaa.
”Jos kesällä Suomen yllä on pitkäaikainen korkeapaine, on sekin tärkeä tieto, ettei vaaratilanteita ole näköpiirissä vaan voi keskittyä mökkeilyyn”, Hyrkkänen sanoo.
Caruna tuottaa Krivatiin tietoja sähköverkon tilasta.
”Siirrämme sähköverkon keskeytystiedot järjestelmään lähes reaaliaikaisesti. Kartassa näkyy erilaisilla symboleilla, jos verkossa on suunniteltuja työ- tai vikakeskeytyksiä. Symbolit kertovat käyttäjille sähkönjakelun keskeytysalueen, syyn ja ennusteen keskeytyksen kestosta. Tietojen mukaan eri toimijat voivat tehdä päätöksiä omasta toiminnastaan”, Kimmo Vainiola sanoo.
Tiivis kehitystyö
Krivat-palvelua kehitetään jatkuvasti siihen osallistuvien viranomaistahojoen, yhteiskunnalle kriittisiä palveluita tuottavien yritysten ja Erillisverkkojen yhteistyönä.
Vaikka Suomessa ei ole äärimmäisiä
luonnonilmiöitä, on meilläkin ääriolosuhteita.
”Tällaisen palvelun kehittyminen on prosessi, jossa käyttäjäpalautteen perustella tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Olemme lähes viikoittain yhteydessä Erillisverkkojen kanssa”, Ilmatieteen laitoksen Hyrkkänen sanoo.
Vaikka Suomessa ei ole aivan äärimmäisiä luonnonilmiöitä kuten hirmumyrskyjä, suurtulvia tai maanjäristyksiä, on meilläkin ääriolosuhteita, joihin varautumiseen Krivat auttaa.
”Meillä on rankka talvi, jossa jää ja pakkanen luovat omat erityisolosuhteet. Toisaalta meillä esiintyy kesällä verrattain paljon voimakkaita ukkosmyrskyjä, joiden vaikutukset ovat näkyneet selvästi viime vuosina, Näihin ilmiöihin varautumiseen ja vahinkojen minimoimiseen Krivat on tuonut aivan uusia välineitä”, Hyrkkänen sanoo.
