Vuosi 2025 tuo mukanaan Virve 2 -sovelluskaupan ja neljä muuta uudistusta
Mitä uutta Erillisverkkojen palveluihin on tulossa vuoden 2025 aikana? Erillisverkkojen palveluista vastaava johtaja Pasi Kuivalainen kertoo tämän hetken ja ensi vuoden tärkeimmät kehityskohteet. Joulukuussa julkaistaan palveluiden päivitetyt tiekartat, joista tuleviin ominaisuuksiin ja päivityksiin pääsee tutustumaan tarkemmin.
Virve 2 -palvelut täydentyvät sovelluskaupalla ja kotimaan roamingilla
Virve 2 -palvelut ovat Erillisverkoilla tämän hetken tärkein kehityskohde. Virve 2:n peittoalue laajenee, ja ensi vuoden puolella saadaan testattavaksi ruggeroitu, kovaan kenttäkäyttöön tarkoitettu päätelaite. Yksi keskeinen työn alla oleva ominaisuus on Virve 2 -sovelluskauppa, joka on tarkoitus ottaa ensi vuonna käyttöön. Sovelluskauppa kokoaa kaikki Virve 2:n sovellukset yhteen hyväksyttyjen palveluiden sovellusvalikoimaan.
”Sovelluskaupan kautta sovelluksia pystyy lataamaan omalle Virve 2 -päätelaitteelleen, jolloin ne kulkevat kätevästi mukana, eikä sovelluksia tarvitse käyttää esimerkiksi läppärin kautta. Sovelluskauppaan kootaan viranomaisten omia sovelluksia sekä tiettyjä julkisia sovelluksia, joita viranomaiset tarvitsevat työssään”, Kuivalainen kertoo.
Tulevaisuudessa Virve 2 -palvelut täydentyvät kotimaan roaming-ominaisuudella. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Virve 2 -päätelaite voi tarvittaessa liittyä toisen operaattorin verkkoon, mikäli Virve 2 -tukiasemia ei ole lähellä. Tämä lisää Virve 2 -verkon luotettavuutta: yhteydet pelaavat, vaikka oman operaattorin tukiasema ei olisikaan lähettyvillä.
Uusien ominaisuuksien lisäksi keskeinen osa Virve 2 -palveluiden kehitystyötä on palveluiden toiminnallinen testaaminen.
”Testauksia on asiakasorganisaatioissa käynnissä, mutta näitä toivoisimme ehdottomasti lisää. Vain testausten avulla saamme aitoja kokemuksia uusien liittymien ja päätelaitteiden käytöstä ja pystymme kehittämään niitä”, Kuivalainen muistuttaa.
Krivatin uusi versio päivittää palvelun tälle vuosikymmenelle
Yhtenäisen tilannekuvan tarjoava viranomaisten yhteistyöalusta Krivat on kehitetty kymmenkunta vuotta sitten. Palveluun on alettu kaivata uusia ominaisuuksia, joten Krivat halutaan päivittää tähän päivään uudella modernimmalla versiolla. Uusi versio mahdollistaa muun muassa sen, että Krivatiin on helpompi kehittää lisäominaisuuksia ja siitä saadaan tehtyä mobiiliversio.
”Tällä hetkellä käynnissä on sovelluskehitystoimittajan kilpailutus. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan uusi versio olisi asiakkaiden käytettävissä ensi vuoden lopussa”, Kuivalainen sanoo.
Turvapilvi-kumppanuus tuo lisää mahdollisuuksia pilvipalveluiden toteutukseen
Erillisverkot on solminut Turvapilvi-palveluidensa osalta kumppanuuden Fujitsun kanssa. Kumppanuuden kautta palveluun haetaan lisää nopeutta ja ketteryyttä. Jatkossa Fujitsu operoi pilvialustaa ja Erillisverkot keskittyy omaan ydinosaamiseensa: tunnistamaan ja viemään viranomaisten pilvipalvelutarpeita eteenpäin.
”Valitsimme kilpailutuksen kautta kumppaniksemme Fujitsun, joka on maailmallakin iso alustojen toimittaja. Tunnistimme, että tarvitsemme lisää resursseja ja isomman toimijan operoimaan pilvialustaamme, jotta saamme Turvapilvi-palveluumme enemmän muokattavuutta ja niitä ominaisuuksia, joita julkiset pilvipalvelut tarjoavat”, Kuivalainen avaa.
Erillisverkkojen Turvapilvi-palvelun etu on, että data ei sijaitse missä tahansa, vaan Erillisverkkojen omissa konesaleissa Suomessa. Fujitsu-kumppanuuden myötä suunnitelmissa on tarjota asiakkaille hybridipilvipalvelua, jossa Turvapilvipalvelusta olisi yhteydet myös asiakkaalla mahdollisesti käytössä olevaan julkiseen pilvipalveluun.
Kiikarissa datakeskusten uudet AI-tarpeet
Tekoälybuumi on rantautunut myös julkishallintoon, ja AI-pohjaisia työkaluja on jo joillakin viranomaisilla koekäytössä. Tekoäly ja laajat kielimallit muuttavat teholaskentaa dramaattisesti – ja samalla konesalien fyysisiä tarpeita.
”Tekoälypohjaiset GPU:t eli grafiikkakortit, joita tarvitaan suuriin kielimalleihin ja AI-pohjaisiin sovelluksiin ja tukityökaluihin, tarvitsevat paljon enemmän sähköä ja jäähdytystä verrattuna nykyisiin konesalipalvelimiin. Tehoa voisi verrata saunan kiukaisiin: perinteinen palvelinkaappi vaatii keskimäärin yhden kiukaan verran tehoa, GPU-pohjaiset ratkaisut sen sijaan voivat vaatia 10 kiukaan verran. Tällainen tehokulutus vaatii tehokkaampaa jäähdytystä konesali-infrastruktuurin näkökulmasta, eli siirtymistä perinteisestä ilmajäähdytyksestä nestejäähdytykseen”, Kuivalainen selventää.
Tekoälytyökalut tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa koko julkishallintoon, ja siksi Kuivalainen liputtaa yhteisen keskitetyn mallin puolesta.
”Sen sijaan, että jokainen viranomainen hankkii omat grafiikkakorttinsa tekoälypalveluita varten, hyödyllisempää ja kustannustehokkaampaa olisi luoda keskitetty malli – aivan kuten aikoinaan Virven kohdalla. Jos tarve tälle vahvistuu, Erillisverkot voisi olla toteuttamassa yhteistä konesaliratkaisua GPU-laskentaa vaativille palvelimille”, Kuivalainen sanoo.
