Virve-verkko turvaa säällä kuin säällä
Kesämyrsky voi iskeä kipakasti verkkoihin ja muihin yhteyksiin. Tällöin viranomaisverkko Virveä tarvitaan hätiin toiminnan koordinoimiseksi.
Virvestä vastaava palvelupäällikkö Harri Virtanen Erillisverkoista kertoo, että viime vuosina ei ole esiintynyt kovin pahoja kesämyrskyihin liittyviä häiriötilanteita, mutta myrskyt kyllä sekoittavat pakkaa aina silloin tällöin. Voimakkaat sääilmiöt, kuten pitkään jatkuvat helteet, lisäävät myrskyjen todennäköisyyttä.
”Esimerkiksi erilaiset syöksyvirtaukset voivat aiheuttaa yllättävääkin tuhoa”, Virtanen sanoo.
Yllättävyys on muutenkin kesämyrskyjen tavaramerkki. Talvella, kun ongelmia aiheuttaa tykkylumi, kupletin juoni on hiukan erilainen:
”Tykkylumi muodostuu linjoille pitkän ajan kuluessa. Myrskyt taas ovat äkillisiä, eikä koskaan tiedä, mihin ne iskevät rajuimmin.”
Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovatkin haluttua luettavaa erityisesti, kun myrskysesonki on kuumimmillaan.
”Tieto on avainasemassa”, Virtanen vahvistaa.
Varavoimaa kentälle
Kun myrsky uhkaa, Erillisverkot tekee saman kuin alueelliset pelastuslaitoksetkin eli alkaa nostaa valmiustasoa. Näin saadaan resursseja riittävän nopeasti kentälle, kun ongelmia ilmenee.
”Esimerkiksi lisäämme päivystyshenkilöstöä ja teemme tarvittaessa varavoimakoneiden valmiussiirtoja. Talvisissa olosuhteissa varmistelemme kulkuyhteyksiä tukiasemille.”
Kun myrsky uhkaa, alueelliset pelastuslaitokset ja Erillisverkot nostavat valmiustasoa. Näin ongelmatilanteissa saadaan resursseja riittävän nopeasti kentälle.
Tekeviä käsiä kentälle toimittavat tyypillisesti pelastuslaitosten lisäksi teleoperaattorit ja sähköyhtiöt. Pelastuslaitosten tehtävänä on ensisijaisesti ihmisten pelastaminen ja onnettomuuksien torjuminen.
”Pelastustöiden lisäksi tärkeää on jatkuvuuden turvaaminen, ja tällä osa-alueella tehdään runsaasti yhteistyötä. On tärkeää, että resursseja on riittävästi ja ne ovat oikeassa paikassa”, Virtanen pohtii.
”Varavoimakoneiden sijoittelussa otetaan niin sanotut kriittiset pisteet – joissa tyypillisesti on paljon asutusta lähellä – haltuun ennakoivasti.”
Yhteiset harjoitukset osoittaneet tarpeellisuutensa
Yhteistyötä eri pelastuslaitosten, sähköyhtiöiden, teleoperaattorien ja muiden kumppaneiden kanssa harjoitellaan jatkuvasti. Esimerkiksi lokakuussa järjestetty Jäätyvä 2017 -harjoitus simuloi eri tahojen yhteistoimintaa sään aiheuttamassa laajassa sähkönjakelun häiriössä, joka kohdistui sekä paikalliseen että valtakunnalliseen sähköverkkoon. Kuopion ja Siilinjärven alueella järjestetyssä valtakunnallisessa harjoituksessa oli mukana yli 400 henkilöä.
Harjoitus osoitti, että toimintojen yhteensovittamista ja yhdessä tekemistä tulee suunnitella ja harjoitella etukäteen, koska viestintäyhteyksien heikentyessä koordinointi takkuaa takuuvarmasti. Virtasen mukaan Jäätyvä 2017 -harjoituksesta saatu oppi tuli täsmälleen oikeaan aikaan:
”Se, mitä Jäätyvässä syksyllä harjoiteltiin, toteutui osittain heti talvella, kun Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa oli hankala tykkylumitilanne päällä. Näin tiedettiin heti, mitä pitää tehdä”, hän toteaa.
Rakas tilannepäiväkirja
Jäätyvässä oli myös ensimmäistä kertaa käytössä Krivatin tilannepäiväkirja, joka on Virtasen mukaan erittäin hyödyllinen työkalu nyt ja tulevaisuudessa.
”Tilannepäiväkirja on yksi tietoa välittävistä avaintoiminnallisuuksista, ja toivomme sen käytön yleistyvän jatkossa.”
Virtanen muistuttaa, että Krivat on astetta korkeamman tason toimintaa kuin Virve: Krivat keskittyy strategiseen kokonaiskuvaan, kun Virve jalkautuu kentälle. Yhtäläistä järjestelmissä on se, että ne on alun perin rakennettu asiakastarpeesta siten, että molemmilla järjestelmillä parannetaan tilannetietoisuutta ja kommunikoidaan yhteistyössä.
Virve ja Krivat ovat järjestelmiä, joilla parannetaan tilannetietoisuutta ja kommunikoidaan yhteistyössä.
”Vielä on pitkä matka siihen, että kukin käyttäjäorganisaatio osaa käyttää niitä optimaalisesti. Kun tilanne on päällä, asiat eivät välttämättä sujukaan niin mallikkaasti.”
Virtasen neuvo on yksinkertainen: järjestelmiin kannattaa paneutua huolella, tunnistaa niiden mahdollisuudet ja samalla suunnitella omaa toimintaa riittävän pitkälle.
”Kun resurssit kohdistetaan fiksusti, aikaa ja rahaa säästyy tiukan paikan tullen.”
Krivat savolaisen sähkönsiirron turvaamiseen
Yksi uusi tulokas Krivat-perheeseen on Savon Voima Verkko Oy, joka otti Krivatin käyttöön kesällä 2017. Toimitusjohtaja Matti Ryhänen kertoo, että Krivatiin ei ole myrskyjen takia tarvinnut vielä juurikaan turvautua:
”Kulunut vuosi on ollut aika helppo myrskyjen suhteen, joten olemme etupäässä seuranneet Krivatin kautta välitettäviä sääbriiffejä ja laittaneet järjestelmään myös joitakin omia tiedotteita”, Ryhänen kertoo.
Savon Voima Verkko osallistui myös Jäätyvä 2017 -harjoitukseen, joten organisaatiossa ollaan suhteellisen hyvässä iskussa yllätysten varalta.
”Meillä on myös muutamia Virve-puhelimia: kaksi sähkövalvomossa ja lisäksi kaukolämpövalvomoissa”, Ryhänen kertoo.
Tiivistyvää yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa
Savossa tapahtuu myös pelastustoimen puolella: Erillisverkot solmi hiljattain Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen strategisesta kumppanuudesta, jossa keskeisenä asiana on varavoimakoneiden toimitus tarvittaessa Virven tukiasemille.
Toimintatasoa hinataan nyt ylöspäin yhteisin voimin, mikä tietenkin hyödyttää kumpaakin osapuolta. Vastaavia sopimuksia on tehty muidenkin pelastuslaitosten kanssa, ja yhteistyötä laajennetaan edelleen.
”Pohjois-Savon pelastuslaitoksen suhteen koulutukset pidettiin keväällä, mutta varsinaisia tilanteita ei vielä ole ollut”, Virtanen Erillisverkoista toteaa.
