Virve välitti nopeasti tilannekuvan Kuopiossa
”Viranomaiset pysäyttivät iskun tekijän seitsemän minuutin kuluttua ensimmäisestä hälytyksestä ja estivät näin mahdolliset lisävahingot. Virve toimi tilanteessa erittäin hyvin.”, Kuopion tilannekeskuksen yleisjohtaja, komisario Sami Joutjärvi kertoo lokakuisesta kouluhyökkäyksestä saaduista kokemuksista.
Tieto tapahtumista Savon ammattiopiston tiloissa välittyi viranomaisverkko Virven kautta minuuteissa kaikille tilanteessa mukana olleille yksiköille eli poliisille, ensihoidolle ja pelastuslaitokselle.
”Viranomaisten välille muodostui Virven kautta nopeasti yhtenäinen tilannekuva. Esimerkiksi uhrien oikea lukumäärä oli koko ajan viranomaisten tiedossa.”
Joutjärven mukaan viranomaisten välistä viestintää kriisitilanteissa oli kehitetty entisestään Kuopiossa elokuussa 2018 sattuneesta bussiturmasta saatujen kokemusten perusteella.
Puukottaja kiinni minuuteissa
Erillisverkkojen ylläpitämä viranomaisverkko Virve oli tärkeässä roolissa myös puukottajan pysäyttämisessä Turussa elokuussa 2017. Silloin poliisi taltutti tekijän muutaman minuutin kuluttua hälytyksestä. Turun keskustan Virve-tukiasemien liikenne nousi tapahtumien aikana nopeasti
nelinkertaiseksi.
”Verkon toimintakyky ja kapasiteetti riittivät Turussa ja Kuopiossa hyvin, vaikka käyttö moninkertaistui hetkessä. Onnistumiseen vaikuttivat myös harjoitellut prosessit ja viranomaisten tiukka viestikuri”, Virven verkkopäällikkö Harri Hildén kertoo.
Kriittiset tilanteet ovat useimmiten moniviranomaistehtäviä, jolloin viestintä tapahtuu Virven ryhmäpuheluiden kautta. Samassa tilanteessa ja puhelussa voivat olla mukana esimerkiksi pelastuslaitos, poliisi sekä sosiaali- ja terveyspuolen viranomaiset.
Viestintä on lyhyttä ja ytimekästä
Virve-verkossa yhden puheenvuoron kesto on kriisitilanteessa keskimäärin noin viisi sekuntia, eli viestintä on lyhyttä ja ytimekästä. Se antaa osaltaan pelivaraa verkon kapasiteetin kuormitukseen.
”Jokaisen Virve-käyttäjän tulisi tuntea viranomaisten sisäinen viestiohjeistus. Kriisitilanteessa paikan päällä olevilla tilannejohtajilla on myös oltava myös riittävästi päätelaitteita”, Sami Joutjärvi muistuttaa.
”Nyrkkisääntö on, että yhtä puheryhmää varten on käytössä yksi päätelaite. Kriisitilanteessa on puheliikennettä niin paljon enemmän normaaliin verrattuna, että viestikurin noudattamista ei voi liikaa painottaa. Jos kahdenkymmenen hengen viestiryhmässä kaikki puhuisivat samaan aikaan, hommasta ei tulisi yhtään mitään.”
Kaikissa maissa viranomaisilla ei ole yhtä hyvä tilanne kuin Suomessa.
”Se, että eri viranomaisilla on Suomessa yhteinen viestintäjärjestelmä, on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellista. Virven rooli on merkittävä”, Joutjärvi sanoo.
