Virve työkaluna Eduskuntatalossa
Ståhlbergin, Relanderin, Svinhufvudin, Kallion ja Kekkosen katse on kiinnittynyt Eduskunnan valtiosalin läpi kulkeviin ihmisiin. Kivimiesten valvovien silmien ohi ei valtiosalissa pääse kukaan.
Turvallinen eduskunta tarvitsee monia tarkkaavaisia katseita, jotta valtiopäiville kokoontuneet kansanedustajat pystyvät hoitamaan tehtävänsä, lakien säätämisen ja valtion talousarviosta päättämisen, varmasti ja tehokkaasti.
Turvallisuusjohtaja Jukka Savola luotsaa turvallisuusosastoa Arkadianmäellä. Osasto vastaa kaikesta turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa, myös häiriö- ja poikkeusoloissa.
Remontissa erityishuomio turvallisuuteen
Eduskunta on palaamassa arkeen yli kymmenen vuotta kestäneen peruskorjauksen valmistuttua. Suurremontin jälkeen arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin 1920-luvun klassismi on loistossaan, talon tekniikkaa uusittu ja turvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Ulkopuoliselle turvallisempi Eduskunta näyttäytyy muun muassa autoista tyhjentyneenä julkisivuna tai alkusammutustolppina talon käytävillä.
”Kaikki tekniset ratkaisut ja niiden toteuttaminen ovat olleet meillä pinnalla pitkään myös turvallisuusnäkökulmasta. Nyt remontin jälkeen olemme siirtymässä taas arkeen. Avasimme vierashanat lokakuun puolessa välissä, tämä tietää 100 000 vierasta seuraavan vuoden aikana,” Jukka Savola kertoo.
Eduskunnan turvallisuusosaston tehtävänä on yhdistää avoimuuden tahtotila ja turvallisuus: taata kansanedustajille ja virkamiehille työrauha, mutta samalla avata demokratian näyttämöä kansalaisille ja medialle.
”Kaikki vieraat ovat tervetulleita, pyrimme olemaan mahdollisimman avoin talo,” Savola jatkaa.
Avoimuus on kansainvälisesti poikkeuksellista, mutta demokratian kannalta olennaista. Eduskunnassa työskentelee muun muassa 140 akreditoitua toimittajaa ja 60 akreditoitua kuvaajaa, jotka voivat liikkua talossa hyvin vapaasti.
Turvallisuus tehdään yhteistyössä
Eduskunnan peruskorjaus antoi siis mahdollisuuden suunnitella entistä turvallisemman ja toimivamman talon. Turvallisuusparannuksia ja -muutoksia on tehty hiljalleen, pala kerrallaan.
”Merkittävää on se, että turvallisuusratkaisuissa ovat aina mukana myös poliitikot. Turvallisuus ei ole vain virkamiesten itsekseen tekemiä linjauksia. Poliitikot ovat määrittelemässä ja päättämässä, mihin suuntaan turvallisuutta viedään,” Savola sanoo.
Puhemies Paavo Lipponen asetti eduskunnan edellisen turvallisuusasioita määritelleen työryhmän vuonna 2003.
”Nyt 14 vuotta myöhemmin kaikki työryhmän asettamat tavoitteet on saavutettu. Turvallisuus on pitkäjänteistä työtä, jossa ei voi hakea pikavoittoja. Lähiaikoina eduskunnan kansliatoimikunta asettaa uuden, vuoteen 2030 tähtäävän parlamentaarisen turvallisuusasioiden työryhmän,” Savola jatkaa.
Eduskunnan turvallisuusosasto tekee yhteistyötä myös talon ulkopuolisten toimijoiden, kuten viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Helsingin poliisi vastaa turvallisuudesta Helsingin kaupungin alueella ja linkittyy sitä kautta myös eduskuntaan ja muihin valtiollisiin tahoihin.
”Meillä on tietysti yhteisiä intressejä ja tiivistä yhteistyötä tehdään aina tarpeesta riippuen,” Jukka Savola kommentoi.
Virve toimii kriittisen viestinnän ja tilannejohtamisen työkaluna eduskunnassa
Virve tuli eduskunnan turvallisuusvalvomon käyttöön vuonna 2004. Pikkuhiljaa käyttö laajeni koko turvallisuusosastolle ja nyt Virveä käyttää myös talotekniikkaa ja logistiikkakeskusta hoitava henkilökunta. Eduskunnan peruskorjauksen myötä Virven käyttäjiksi ovat tulleet oppaat, joiden tehtävänä on avata eduskunnan toimintaa noin tuhannelle päivittäiselle vierailijalle.
”Remontin yhteydessä Virve-kuuluvuutta parannettiin. Virve kuuluu nyt kaikissa tiloissa. Eduskuntatalo on valtava graniittilinna, joten olemme joutuneet hankkimaan huomattavan määrän sisäantenneja, jotta kriittinen viestintä on voitu turvata,” tekninen asiantuntija Aarni Ojala kertoo. Ojala toimii eduskunnan Virve-vastuuhenkilönä.
Virven käyttö on eduskunnassa siis arkipäivää. ”Meillä on paljon henkilöitä päivittäin talossa ja tilanteet muuttuvat tiuhaan. Eduskunnassa tilannekuvan merkitys ja tilannejohtaminen ovat korostuneet. Meidän on oltava koko ajan niskan päällä siitä, mitä tapahtuu ja tarpeen tullen johdettava tilanteita,” Ojala sanoo.
”Virve on meille tärkeä työkalu, on erittäin vaikea nähdä, miten hoitaisimme tehtäviämme ilman sitä,” Ojala summaa.
