Erven Harri Hildén: Seuraamme tilannekuvaa 24/7

Erveläiset turvallisuudentekijät -juttusarjassa asiantuntijamme kertovat työpäivänsä kulusta keskellä koronapandemiaa ja Suomen poikkeustilaa. Ensimmäisenä on vuorossa Erillisverkkojen Virve-palvelutuotannon päällikkö  Harri Hildén.

Miten koronakriisi on muuttanut työtäsi?

Viranomaisradioverkko Virven kannalta kaikki on sujunut normaalisti – näkyvin muutos on, että olemme olleet etätöissä neljä viikkoa. Työt hoituvat oikein hyvin näinkin, ja etäyhteydet ovat toimineet mallikkaasti. Päiväni koostuvat pitkälti kokouksiin osallistumisista. Jotain pientä videoneuvotteluongelmaa on ollut, mutta niistäkin on selvitty. Virve-ryhmäpuhelut ovat keskeinen kanava, kun haluamme kommunikoida asiantuntijoiden välillä nopeasti: siellä on jo etukäteen suunnitellut puheryhmät tällaisia tilanteita varten.

Poikkeusolojen takia pidämme tilannekuvaa aktiivisesti yllä. Virve-palvelutuotannon vetäjänä minulla on parikymmentä alaista: aamuisin katson ensimmäisenä, ovatko kaikki terveinä ja raportoin tilanteen yhteiseen tietokantaan. Normaalisti emme kerää päivittäin tällaisia tietoja. On tärkeää olla ajan tasalla, jotta päätöksenteko- ja johtamiskyky säilyvät. Niihin ei saa tulla mitään katkoksia.

Kuinka poikkeusolot ovat kuormittaneet Virve-verkkoa?

Olemme varautuneet ja harjoitelleet ennakkoon poikkeustilanteita varten. On hienoa huomata, että harjoitellut asiat toimivat myös käytännössä ja toiminta jatkuu hallitusti. Seuraan aktiivisesti muun muassa Virve-verkon laatua ja liikennemääriä: näyttää siltä, ettei koronatilanne ole juurikaan lisännyt viranomaisten välistä viestiliikennettä.

Virvellä soitetaan keskimäärin kaksi miljoonaa ryhmäpuhelua viikossa, ja lyhytsanomia lähetetään viikossa 70 miljoonaa: luvut ovat pysyneet viime viikkoina aika lailla normaalissa. Se, ettei liikenteen määrään ole tullut suuria muutoksia, yllätti minut hieman. Jos koronakriisi on lisännyt jotain viestinvaihtoa, olemme vastaavasti tiedotusvälineistä kuulleet, että esimerkiksi poliisin tehtävät ovat vähentyneet, kun ravintolat ovat kiinni ja maantieliikenne hiljentynyt.

Miten turvaatte viranomaisverkon häiriöttömän toiminnan?

Kokoonnumme säännöllisesti kriisinhallintaryhmän kanssa: käymme tarkasti läpi, mikä on suorituskyky eri osa-alueilla. Päivitän myös pari kertaa viikossa yhteistyökumppaniemme kanssa tilanteen. Virve-palvelu on riippuvainen heidän suorituskyvystään, ja on tärkeää, että mahdollisiin häiriöilmoituksiin reagoidaan 24/7.

Me eri alojen ammattilaiset pidämmekin tiiviisti yhteyttä, jotta koronakriisin aikainen tilannekuva on selvä ja kaikki tietävät, mitä seuraavaksi tapahtuu. Olemme tilapäisesti keskeyttäneet joitakin Virve-verkon kiireettömämpiä päivitystöitä.

Priorisoimme voimavaramme niin, että saamme verkon suorituskyvyn pysymään sataprosenttisena. Meillä ei ole varaa ajatella, että rupeaisimme yhtään heikentämään Virve-palvelua. Päinvastoin ajat ovat sellaiset, että palvelun täyttä kapasiteettia tarvitaan – varsinkin, jos koronatilanne tästä vielä pahenee. Valmiudet ja suunnitelmat ovat myös olemassa, jos kriisi vaatii verkon lisäpeiton rakentamista nopeasti.

Kuinka viranomaisten keskinäinen yhteistyö toimii?

Olen itse tällainen uskollinen Virve-ihminen, sillä olen ollut mukana kehittämässä ja rakentamassa viranomaisverkkoa lähes alusta asti, vuodesta 1998. Virve on tuonut viranomaiset yhteen yli organisaatiorajojen ja mahdollistaa saumattoman yhteistyön. Hyvä esimerkki on uusi hätäkeskusjärjestelmä Erica, jonka hälytykset ja viestit kulkevat Virve-verkossa.

Yhteistyön merkitys korostuu etenkin kriisiaikana: on tärkeää, että oikea tilannetieto saavuttaa oikeat henkilöt nopeasti. Ennen Virveä viranomaisilla oli 52 erillistä radioverkkoa – jokaisella omansa – eivätkä verkot toimineet yhteen. Kun siihen aikaan oli jokin kriisi, kaikki viranomaiset kantoivat puhelimiaan paikalle ja tapaamisissa pöytä oli täynnä laitteita.

Suomen malli onkin ainutlaatuinen. Viranomaisten ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden yhteistyö on herättänyt paljon kiinnostusta ulkomailla – nimenomaan kuinka tehokkaasti olemme keskittäneet resurssejamme.

Millaisena näet alan tulevaisuuden?

Virve on siirtymässä uuteen teknologiaan 2020-luvulla. Erillisverkot kehittää viranomaisverkon uutta sukupolvea Virve 2.0:aa. Tässä vaiheessa kehitystyötä meillä on selkeä käsitys, mitä viranomaiset haluavat ja minkälaisia palveluja he kaipaavat.

On etuoikeus, että sain olla mukana luomassa ensimmäisenä maailmassa Tetra-verkkoa, jolle koko Suomen viranomaisyhteistyö on rakentunut.

Meillä on hyvä porukka miettimässä ja ratkomassa uuteen teknologiaan liittyviä haasteita. Toki vie vielä muutaman vuoden, ennen kuin Virve 2.0:n palvelut ovat sillä tasolla, että sillä voidaan korvata nykyinen Virve-palvelu ja Tetra-verkko.

On ollut kiinnostavaa seurata kehitystä näköalapaikalta. On etuoikeus, että sain olla mukana luomassa ensimmäisenä maailmassa Tetra-verkkoa, jolle koko Suomen viranomaisyhteistyö on rakentunut. Haluan antaa erityiset kiitokset viranomaisille siitä alkuvaiheesta: he olivat aktiivisia ja kiinnostuneita uudesta järjestelmästä ja resursoivat voimavarojaan erilaiseen testaamiseen. Tuloksena syntyi nykyinen Virve-ekosysteemi.

Meillä oli kova draivi päällä silloin, ja olen varma, että 2.0-hankkeesta tulee ihan vastaavanlainen menestys. Käyttäjiä ja asiakkaitahan varten me täällä olemme – se on aina muistettava ja se on kaiken lähtökohta.

Miten rentoudut vapaa-ajallasi?

Olen kuntoillut aktiivisesti koko ikäni – liikunta on minulle tärkeä henkireikä ja tapa rentoutua. Viikkorytmini on sellainen, että olen käynyt kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Nyt, kun salit ovat kiinni koronan takia, olen koittanut keksiä muuta, kuten pyöräilyä.

Meillä oli Jyväskylässä tänä talvena hyvä jäätilanne, ja kävin jonkin verran luistelemassa luonnonjäillä. Kannustan kaikkia etätyöläisiä lähtemään ulos ja liikkeelle, ettei tule jäätyä työpäivän päätteeksi sinne sohvan pohjalle.