Ensihoidon kenttäjohtaja ja palomestari: Virven kuuluvuus on Lapissa elintärkeää
”Pelastustoimen ja ensihoidon näkökulmasta Lappi on hyvin erityinen alue Suomessa. Täällä asuu vähän väkeä mutta vierailee paljon turisteja. Meillä on pitkät välimatkat ja laajoja erämaa-alueita. Kaikkialla täytyy toimia luonnon ehdoilla, muuten ei pärjää”, kertovat ensihoidon kenttäjohtaja Ritva Ronkainen ja päivystävä palomestari Kirsti Heikkala.
Lapin sairaanhoitopiiri sekä Lapin pelastuslaitos käyttävät aktiivisesti viranomaisverkkoa eli Virveä, kun ne viestivät omille ryhmilleen ja tekevät yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Lapissa korostuu myös kansainvälinen yhteistyö, jota tehdään lähes joka viikko. Suomesta annetaan apua Ruotsiin, koska Pohjois-Ruotsi on vielä harvempaan asuttua kuin Suomen Lappi. Norjasta puolestaan saadaan käyttöön esimerkiksi isompia helikoptereita lääkäreineen – toki avunanto toimii molempiin suuntiin.
Yhdessä Lappia turvaamassa
Posiolta kotoisin olevat sisarukset ovat tehneet pitkään yhteistyötä Lapin turvallisuuden eteen. Yhteinen ala löytyi osin sattumalta.
”Minä lähdin ensin alalle ja Kirsti seurasi myöhemmin perässä. Olin kuulemma lapsena kertonut Posion palopäällikölle, että minusta tulee isona ambulanssikuski – itse en kyllä sitä muista”, Ritva Ronkainen kertoo.
Pikkusisko Kirsti seurasi aluksi Ritvan jalanjälkiä ensihoitotyöhön. Hän päätti kuitenkin jatkaa opintoja ja suoritti palopäällystön tutkinnon vuonna 2019 ja aloitti palomestarina sen jälkeen.
”Halusin jo pienenä poliisiksi ja koko turvallisuus- ja pelastuspuoli on kiinnostanut aina. Ritva on toiminut hyvänä mallina. Ei ole syntynyt alasta ruusuisia kuvitelmia. Olen nähnyt vierestä, kuinka kahvikuppi jää puolilleen, kun keikka tulee”, Kirsti Heikkala kertoo.
Ritva on toiminut ensihoidon kenttäjohtajana joulukuusta 2020 lähtien ja opiskelee työn ohella alan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Molemmat työskentelevät pääosin omissa tilannekeskuksissaan, joten yhteiselle kenttäkeikalle he eivät ole vielä päässeet. Yhteistyön tiivistäminen koko Lapissa on kuitenkin molempien tavoitteena.
”Tarvitsemme entistäkin tiiviimpää yhteistyötä ensihoidon, pelastustoimen, poliisin ja välillä myös rajavartiolaitoksen kanssa. Tilanteiden johtaminen on helpompaa, kun tunnemme toisemme”, Ronkainen sanoo.
Ensihoito on hyötynyt Virven käytöstä valtavasti
Ritva Ronkainen toimii ensihoidon kenttäjohtajana Lapin sairaanhoitopiirissä ja hänen työpisteensä sijaitsee Rovaniemellä, sairaanhoitopiirin kenttäjohdon tilannekeskuksessa. Hän johtaa ensihoidon yksiköitä joko tilannekeskuksesta tai tarvittaessa paikan päällä eri puolilla Lappia.
Virve-puhelin on ensihoidon kenttäjohtajan tärkein työväline.
”Tilannekeskuksessamme on koko ajan aktiivikäytössä kaksi Virveä ja kolme pöytäradiota, joissa on samat Virven puheryhmät. Lisäksi käytämme viranomaisverkkojen välistä pohjoismaista viestintää. Seuraamme Norjan ja Ruotsin yhteistyökanavia”, Ronkainen kertoo.
Ritva Ronkainen on nähnyt työssään Virven tulon. Yhteinen viranomaisverkko on auttanut ensihoidon kehittämistä.
”Ensihoito on muuttunut aivan valtavasti niistä ajoista, kun itse aloitin työurani 2000-luvun alussa. Yksi isoista muutoksista on Virven käyttö vuodesta 2003 alkaen. Kun aloitin Posion ensihoidossa, meillä oli käytössä piipparit ja kännykät. Usein toiselle hoitajalle tuli tekstiviestillä tietoa tehtävästä mutta toiselle vain hälytys.”
Toinen hyvä ensihoidon uudistus oli kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto vuonna 2013. Se auttaa resurssien järkevän käytön suunnittelussa pitkien välimatkojen maakunnassa.
”Suunnittelemme toimintaa jatkuvasti sitä silmälläpitäen, ettei mikään alue jää pitkäksi aikaa ilman ambulanssia. Jos Enontekiön ainoa ambulanssi lähtee kuljettamaan potilasta Rovaniemelle, meidän on varmistettava, että edes Muoniossa on paikalla ambulanssi.”
Kuuntelussa monta Virve-puheryhmää yhtä aikaa
Kirsti Heikkala toimii 60 prosenttia työajastaan Lapin pelastuslaitoksella Rovaniemellä päivystävänä palomestarina. Hän on osa palomestarien tiimiä, jossa palomestarit työvuorollaan organisoivat tilannekeskuksesta koko Lapin hälytystehtäviä. Lapin pelastuslaitoksella on kaksi tilannekeskusta, toinen Rovaniemellä ja toinen Kemissä, mutta ne ovat miehitettyinä vuorotellen.
Tilannekeskuksessa Virveä käytetään viestintätyöasemalla. Se helpottaa, koska päivystäjä joutuu seuraamaan yhtä aikaa jopa kymmentä eri puheryhmää. Tapahtumia saattaa samaan aikaan olla käynnissä Pelastuslaitoksen kolmella eri toiminta-alueella.
”Kuuntelemme silloin kolmea puheryhmää sekä viranomaisten yhteistyöryhmiä ja hätäkeskuksen kanssa käynnissä olevia ryhmiä. Onneksi nämä kaikki voi hoitaa yhdellä järjestelmällä tietokoneella, ettei tarvitse olla monta eri Virve-puhelinta kädessä”, Kirsti Heikkala kertoo.
Työ tilannekeskuksessa on hyvin haastavaa. Esimerkiksi kesäkuussa 2020 Otus-myrskytuulen aikana Lapin pelastuslaitoksella oli kahdeksan tunnin aikana 160 tehtävää, joista noin 100 oli Rovaniemellä, loput muualla Lapissa.
”Olin aluksi tilannekeskuksessa yksin, mutta myöhemmin sain onneksi työkaverin hoitamaan pelkät puhelut. Silloin ei totisesti auttanut kääntää selkää tietokoneelle hetkeksikään.”
Heikkala toimii 40 prosenttia työajastaan asemavastaavana Posion pelastuslaitoksella. Vastuu on painava ja työ Posiolla jatkuvaa varallaoloa, koska hän on siellä ainoa pelastusalan ammattilainen. Muuten Posion pelastustoimi on täysin vapaaehtoisten eli vapaapalokunnan varassa.
Lapin haastavat olot huomioitava kehitystyössä
Virve-viranomaisverkko siirtyy asteittain laajakaistaiseksi palveluksi. Parhaillaan käynnissä olevan Virve 2.0 -hankkeen ytimessä on turvallinen ja sujuva siirtyminen nyky-Virvestä uusiin palveluihin.
Virve 2.0 -palvelujen kehittäminen, testaus ja pilotoiminen tehdään tiiviissä yhteistyössä Virve-käyttäjien kanssa. Kehitystyössä huomioidaan niin Lapin haastavat maastot siinä missä vaikkapa pääkaupunkiseudun metrotunnelitkin.
Ritva Ronkainen ja Kirsti Heikkala nostavat esiin, että Lapin laajoissa erämaissa on aina varauduttava siihen, että kuuluvuus katkeaa tai sitä ei ole ollenkaan. He odottavatkin, että asiaan kiinnitetään erityistä huomiota Virve 2.0 -kehitystyössä.
”Kuuluvuus voi katketa erämaassa, mutta myös teiden varsilla ja kylissä. Meillä saattaa olla yksikkö keikalla erämaa-alueella jopa yhdeksän tuntia ilman, että saamme siihen mitään yhteyttä. Siksi kuuluvuutta Lapissa pitää parantaa paljon. Se on turvallisuuskysymys kaikille – myös työturvallisuuskysymys meille työntekijöille”, Kirsti Heikkala sanoo.
Lue lisää: Kentän ääni kuuluu Virve 2.0:n kehitystyössä
Ritva Ronkaisen ja Kirsti Heikkalan Virve 2.0 -toiveet:
- Kuuluvuus. Lapissa on vielä paljon katvealueita jopa pääteiden varsilla ja kylissä. Katvealueita on sekä matkapuhelinverkossa että Virve-verkossa. Kuuluvuutta pitää parantaa, se on olennainen asia kaikkien turvallisuuden kannalta.
- Käytettävyys talvella. Virve-puhelinta pitää pystyä käyttämään helposti myös hanskat kädessä. Lapissa on kuukausien kylmiä jaksoja, jolloin pelastushenkilöstön on käytettävä jatkuvasti paksuja käsineitä. Jopa sormikkaat ovat liian kylmät, usein käsissä on kintaat.
- Puhelimen koko ja näyttö. Puhelimen pitää olla tarpeeksi suuri, jotta sitä voi käyttää käsineet kädessä. Kosketusnäyttö ei toimi pakkasella tai kosteissa olosuhteissa.
- Helppo vaihtaminen eri puheryhmien välillä. Pelastustilanteessa pitää pystyä nopeasti vaihtamaan puheryhmästä toiseen, käsineet kädessä.
- Reaaliaikainen kuva- ja videoyhteys ja niille riittävä kaista. EKG:n käyrien, kuvan ja videon saaminen reaaliajassa paikan päältä auttaa huomattavasti, kun tilanteen johtaja on satojen kilometrien päässä.
Kehityspäällikkö Kari Junttila: Virve 2.0 tuo uutta kuuluvuutta
- Peitto. Nykyisen Virven käyttäjät tuntevat verkon katvealueet ja osaavat tarvittaessa toimia myös niillä liikkuessaan. Tulevan Virve 2.0 -verkon palvelut kattavat yli 97 prosenttia Suomen maantieteellisestä pinta-alasta mukaan lukien merialueet. Verkon laajennukset valmistuvat vuoden 2024 lopulla.
- Katveet. Virve 2.0 -palvelualueen katveet saattavat olla eri paikoissa kuin ennen, mutta myös kuuluvuutta voi tulla paikkoihin, joissa sitä ei ollut aikaisemmin. Uusi teknologia tulee vähitellen tutuksi.
- Päätelaitteet. Käyttäjät saavat Virve 2.0 -päätelaitteissa avukseen uutta teknologiaa. Laitteet osaavat automaattisesti raportoida kuuluvuuden ongelmista tai palveluiden laadun heikentymisestä.
Kari Junttila työskentelee teknologiatutkimus ja -kehitys -tehtävissä Erillisverkoissa.
