Viranomaisverkko Virvestä iso apu Kalajoen maastopalon sammutusyhteistyössä
Kalajoen maastopalossa Raution kylässä Pohjois-Pohjanmaalla paloi noin 300 hehtaaria metsää ja maastoa heinä-elokuun vaihteessa reilun viikon ajan. Jälkisammutus jatkuu viikkoja, koska pinnan alla voi olla kyteviä palopesäkkeitä. Lisäksi alueen raivaus- ja lopputyöt vievät paljon aikaa. Maastossa on esimerkiksi paloletkuja noin 20 kilometrin verran sekä monia erilaisia koneita.
”Tämä on ollut urani aikana haastavin maastopalokohde erityisesti kivikkoisen, louhikkoisen ja turveperäisen maaston takia. Se on ollut erittäin vaikeakulkuinen sammuttajille”, pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo.
Kalajoen maastopalo oli alueella, jolla ei ole asutusta, mutta lähistölle on rakenteilla tuulivoimapuisto. Sen tieverkostosta oli hyötyä: raskaalla palokalustolla pääsi lähemmäs palopaikkaa.
Suunnitelmallisuus auttoi tilannejohtamista
Mittavan palon voittamisessa auttoivat Haapasen mukaan alan vanhat hyvät konstit: asenne, yhteistyö, sisu ja yhteisöllisyys. Tärkeää oli myös suunnitelmallisuus.
”Tilannejohtamisen merkitys nousi erityisen tärkeäksi. Nopeasti levinneestä palosta oli aluksi haastavaa saada heti tilannekuvaa ja tilannetietoa. Onneksi saimme apuun pian Rajavartiolaitoksen helikopterit, joita voimme käyttää tiedustelun apuna omien dronejemme lisäksi. Toki saimme tietoja myös maanpinnalta.”
Kalajoen maastopalon aikana tehtiin myös Aluehallintovirasto AVIn organisoimia tähystyslentoja, joiden avulla pyrittiin havaitsemaan mahdolliset uudet palonalut.
Haapasen mukaan viranomaisverkko Virvellä oli yhteistyössä aivan erityinen merkitys.
”Monialainen yhteistyö ei olisi onnistunut ilman yksikköjen omia Virve-päätelaitteita. Niiden avulla saimme kaikki uudet pelastajaryhmät aina puheryhmiin, joissa käskyt ja ohjeet jaettiin – se oli aivan kullanarvoinen asia lopputuloksen kannalta.”
Virven avulla selkeä tehtävänjako
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Pekka Räty kertoo, ettei hän ollut aiemmin jakanut oman alueensa Virven puheryhmiä ulkopuolisille.
”En siis tiennyt miten se tehdään, mutta kun muut neuvoivat, helppoahan se lopulta oli – ja tosi kätevää”, Räty kertoo.
”Ohjeistimme etukäteen kaikki pelastuslaitokset varustamaan joukkonsa omilla Virve-päätelaitteillaan ja soittamaan niillä tiettyyn numeroon jo matkalla tänne. Näin pystyimme siirtämään niille ilmateitse meidän puheryhmämme valmiiksi.”
Räty korostaa, että muilta saadun avun merkitys oli todella suuri.
”Pelastuslaitoksemme on yksi Suomen pienimmistä, emmekä olisi millään selvinneet yksin näin laajan palon sammuttamisesta. Jos sammutustyöhön olisi jouduttu vain omin voimin, paloalueesta olisi tullut paljon laajempi”, Räty sanoo.
”Apuun tulleen joukkueen johtaja sai johtokeskuksesta kartan käteen ja tiedot vastuualueista. Ryhmänjohtajilla, apuryhmänjohtajilla ja joukkueenjohtajilla oli Virve käytössä. Meillä oli toistasataa palomiestä kerrallaan metsässä, ja Virve toimi erittäin hyvin tällaisessa haastavassa tilanteessa.”
Jokilaaksojen pelastuslaitos johti sammutustöitä ja sai pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien avun lisäksi virka-apua Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimilta sekä muuta tukea monilta eri tahoilta. Mukana oli kaksi helikopteria Rajavartiolaitokselta, kaksi Puolustusvoimilta sekä Lapin Pelastushelikopteri Aslak. Ne osallistuivat myös sammutustyöhön.
Sisäministeriö oli valmistellut myös kansainvälisen avun pyytämistä Kalajoelle EU-pelastuspalvelumekanismin kautta. Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaisverkkojen välille on rakennettu yhteydet ja päätelaitteita voidaan käyttää avunantotehtävissä naapurimaissa. Ruotsista olisi saatu Kalajoelle nopeasti sammutuslentokoneita, jos tilanne olisi pahentunut ja palo alkanut levitä. Apua ei kuitenkaan tällä kertaa tarvittu.
Siirrettävä tukiasema tuo verkon lähelle
Virve-liikenteen määrä oli alusta asti hyvin vilkasta, koska puheryhmissä oli paljon käyttäjiä. Kalajoen maastopalo oli asumattomalla alueella, jolla ei ole monia kaupallisten matkaviestinverkkojen tai Virve-verkon tukiasemia.
”Verkko ruuhkautuikin alussa ja huomasimme, ettemme pystyneet helposti lähettämään paloalueen merkkipisteitä Virven kautta. Saimme heti apua Erillisverkoilta: sieltä tuotiin siirrettävä tukiasema. Sen jälkeen verkon toiminnassa ei ollut mitään ongelmia.”
Erillisverkkojen liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist kertoo, että Erillisverkoilla on käytössä useita siirrettäviä tukiasemia eri puolella Suomea, ja ne voidaan toimittaa nopeasti auton peräkärryssä paikkoihin, joissa tarvitaan verkon lisäkapasiteettia.
”Kalajoella saimme onneksi siirrettävän tukiaseman sellaiseen paikkaan, josta oli saatavissa pistorasiasta sähköä. Näin tukiasema ei tarvinnut aggregaattia toimiakseen. Sekin kuuluu kyllä vaunun varusteisiin.”
Jarmo Vinkvist korostaa, että Virven käytössä on tärkeää ottaa omaan kuunteluun vain ne puheryhmät, joita kyseisessä tehtävässä tarvitaan. Näin Kalajoella toimittiinkin.
”Virven käyttö on tehokkainta, kun sitä hyödynnetään puheryhmissä – ja aina oikeissa puheryhmissä. Kun yksikkö tulee tehtävään mukaan toiselta puolelta maata, kannattaa jättää kuuntelusta pois hetkeksi oman alueen puheryhmät ja keskittyä vain kyseisen ryhmän kuunteluun. Näin jokainen yksikkö on koko ajan tehtävien tasalla, vaikka työskentelyvuorot paloalueella vaihtuvat jatkuvasti”, Vinkvist tiivistää.
Kalajoen maastopalo
- Kalajoenmaastopalo syttyi maanantaina 26.7.21 ja saatiin hallintaan tiistaina 3.8. Samaan aikaan alueella alkoivat myös voimakkaat sateet. Sammutus- ja raivaustyöt jatkuvat kuitenkin pitkään.
- Maastoa ja metsää paloi noin 300 hehtaarin alueelta Raution kylässä.
- Kyse oli arvion mukaan Suomen toiseksi suurimmasta maastopalosta, ykkössijalla on Kalajoella 1970-luvulla riehunut yli 1600 hehtaarin palo.
- Viranomaisverkko Virve toimi normaalisti palon aikana. Verkon ruuhkatilanteita helpotti siirrettävä tukiasema.
Lue lisää:
PYHÄRANTA HAASTOI KOKENEETKIN PALOMIEHET
Ryhmävideopalvelu – Erillisverkkojen turvallinen työkalu tilannejohtamiseen
