Viisitoista EU-maata pyytää komissiolta apua 5G-salaliittoteorioiden oikomiseen

Artikkeli on ensimmäinen osa juttusarjassa, joka on tehty yhteistyössä FiComin ja MustReadin kanssa.

Sen jälkeen kun Euroopan unioni asetti digitalisaation voimakkaan kehittämisen yhdeksi keskeisistä tavoitteistaan, erilaisista 5G-teknologiaa vastustavista salaliittoteorioista on tullut kasvava ongelma. Niihin uskovat ihmiset ovat eri puolilla maailmaa muun muassa tuhopolttaneet satoja linkkitorneja ja niiden laitekeskuksia.

Synkkää tilastoa johtaa EU:n ulkopuolelle jäänyt Britannia, jossa tuhopolttajat olivat hyökänneet lokakuuhun 2020 mennessä 87 kertaa linkkiasemia vastaan. EU:ssa pahiten iskuista on kärsinyt Ranska, jossa tuhopolttajat ovat iskeneet 50 kertaa. Seuraavana tilastossa on Hollanti, jossa iskuja on tapahtunut 30.

Ongelma on niin vakava, että viidentoista EU-maan edustajat lähettivät lokakuun puolivälissä huolestuneen kirjeen Euroopan komission varapuheenjohtajille, Euroopan digitaalisista valmiuksista vastaavalle Margarethe Vestagerille ja arvoista ja avoimuudesta vastaavalle Věra Jouroválle. Saman kirjeen sai myös sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.

Kirjeessä pyydetään komissiolta apua salaliittoteorioiden kumoamiseksi ja 5G-teknologian hyötyjä koskevan asiallisen tiedon jakamiseksi EU-kansalaisille.

Alun perin Puolan aloitteesta syntyneeseen kirjeeseen tulivat mukaan myös Suomi, Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Tšekin tasavalta, Kypros, Viro, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Slovakia ja Ruotsi.

Vahvistamattomia terveysuskomuksia ja mielikuvituksellisia salaliittoteorioita

Kritiikki 5G-teknologiaa kohtaan jakautuu sekä perinteisiin väitteisiin siitä, että mobiiliteknologian käyttämät radioaallot olisivat ihmisille vaarallisia sekä uusiin salaiittoteorioihin 5G-teknologian yhteydestä niin koronavirukselle altistamiseen kuin ihmisten massakontrollointiin.

Matkapuhelinten säteilyvaikutusten mahdollisesti aiheuttamia terveysvaikutuksia on tutkittu vuosikymmeniä. Vaikka mobiililaitteita käyttää tällä hetkellä noin 4,8 miljardia ihmistä ympäri maailman, WHO:n mukaan mitään radioaalloista johtuvia terveyshaittoja ei ole kyetty tieteellisesti osoittamaan. Kriitikkojen uusien väitteiden mukaan tilanne olisi kuitenkin toinen 5G-teknologian kohdalla, koska se käyttää korkeampia, niin kutsuttuja millimetritaajuuksia. Myöskään näillä ei ole osoitettu olevan minkäänlaisia haitallisia terveysvaikutuksia.

Radioaalloista johtuvien terveyshaittojen epäilyä vakavammaksi ongelmaksi ovat nousseet erilaiset maailmalla poliittisista syistä levitetyt salaliittoteoriat, joiden mukaan 5G-teknologian todellinen tarkoitus on esimerkiksi koronaviruksen tartuttaminen tai ihmisten alistaminen jonkinlaiseen uuteen maailmanjärjestykseen.

Sosiaalisessa mediassa on eri puolilla maailmaa satoja ryhmiä, jotka uskottelevat, että 5G-tukiasemien tuottama säteily tuhoaa ihmisten immuunijärjestelmän, aiheuttaa syöpää tai levittää koronavirusta tarkoituksella. Osaltaan koronaan liittyvien salaliittoteorioiden uskottavuutta on lisännyt se, että viruksen leviämisen lähtöpaikkana pidetty Wuhan sattui olemaan Kiinassa ensimmäinen kaupunki, joka alkoi laajentaa 5G-verkkoja.

Erityisen ongelmallisiksi salaliittoteoriat ja perustelematon 5G-skeptisyys ovat muodostuneet siksi, että myös osa eurooppalaisista poliitikoista levittää niitä haaliessaan poliittista kannatusta teorioihin uskovilta äänestäjiltä.

Muun muassa Ranskan Lyonissa järjestettiin syyskuussa näkyviä mielenosoituksia 5G-teknologiaa vastaan. Viestissään Ranskan hallitukselle 5G-teknologian rakentamisen keskeyttämistä vaati noin 60 ranskalaispoliitikkoa, mukaan lukien Lyonin, Bordeauxin, Marseillen ja kahdeksan muun ranskalaiskaupungin pormestarit. Allekirjoittajien mukaan 5G-verkkojen rakentamista ei pitäisi jatkaa, ennen kuin siitä on käyty ruohonjuuritason julkinen poliittinen keskustelu, jossa on huomioitu myös teknologian käyttöönoton ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Kritiikkiä on saanut osakseen esimerkiksi 5G-verkon vaatiman, aikaisempaa tiheämmän tukiasemaverkoston vaikutus energiankulutukseen.

5G-teknologia leviää Euroopan metropoleissa, haja-asutusalueet saavat odottaa

Ongelmista huolimatta 5G-verkkojen kattavuus kasvaa tällä hetkellä nopeasti Euroopassa. Alussa siirtyminen 5G-teknologiaan tarkoittaa aikaisempaa nopeampia tietoliikenneyhteyksiä niille, joilla on 5G-teknologiaa hyödyntävä älypuhelin, reititin tai muita päätelaitteita. Niiden myynti on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa, mutta niistä on todellista hyötyä vain silloin, kun sattuu olemaan 5G-verkon peittoalueella. Toistaiseksi  5G toimii ainoastaan suurissa kaupungeissa. Haja-asutusalueille 5G-verkot tulevat viiveellä.

5G-verkon peittoalueen hidas leviäminen johtuu siitä, ettei riitä pelkästään se, että nykyisiin 4G-mastoihin päivitetään 5G-tukiasemat. Niitä tarvitaan myös merkittävästi nykyistä enemmän, koska alkuvaiheen 5G:n käyttämä 3 500 megahertsin mikroaaltotaajuus vaatii tiheämmän tukiasemaverkon kuin nykyisten 4G-verkkojen käyttämät 900:n, 1 800:n ja 2 600:n megahertsin taajuudet. Tukiasemapeiton haasteet tulevat jatkossa myös kasvamaan, kun 5G-käyttöön otetaan suunnitelmien mukaisesti jopa 30 000 megahertsin eli 30 gigahertsin taajuus.

Vaikka 5G-verkko on laskennallisesti jopa kymmenen kertaa nopeampi kuin 4G-verkko, korkeammilla taajuuksilla toimivat verkot läpäisevät huonommin muun muassa seinärakenteita, ja tästä syystä merkittävä osa tulevaisuuden 5G-tukiasemista joudutaan rakentamaan piensoluverkkoina sisätiloihin.

Suomi on edelläkävijä

Kaupalliset 5G-verkot olivat syyskuussa 2020 käytössä jo 18 EU-maassa sekä EU:n ulkopuolelle jättäytyneessä Britanniassa. EU:sta mukana olivat Suomen ohella Ruotsi, Latvia, Tanska, Irlanti, Saksa, Puola, Benelux-maat, Espanja, Italia, Itävalta, Tšekin tasavalta, Slovenia, Unkari, Romania ja Bulgaria.

Pisimmälle 5G-teknologian käyttöönotossa on edetty Suomessa. Kun ensimmäistä 5G-tukiasemaa testattiin Kirkkonummella toukokuussa 2018, jo kaksi vuotta myöhemmin kesäkuussa 2020 Elisa kertoi 5G-verkkonsa tavoittavan jo yli miljoona suomalaista. DNA puolestaan kertoi päässeensä samaan syyskuussa.

Vakoilun pelko kasvaa 5G-verkkojen mukana

Salaliittoteorioiden ohella yhdeksi 5G-teknologian maailmanvalloituksen töyssyksi on muodostunut Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, jonka myötä Yhdysvallat on voimakkaasti painostanut muita länsimaita kieltämään kiinalaisen teknologian käytön 5G-verkkojen rakentamisessa. Osin Washingtonin painostuksesta, osin omista turvallisuusepäilyistään johtuen muun muassa Britannia, Ruotsi, Saksa ja Ranska ovat tänä vuonna ilmoittaneet luopuvansa tai olevansa aikeissa rajoittaa kiinalaisen teknologian käyttöä 5G-verkkojen rakentamisessa.

Yhdysvaltain väitteiden mukaan Kiinan hallitus pakottaa maan teknologiayritykset varustamaan verkkolaitteensa salaisilla takaporteilla, joiden kautta Kiinan hallitus voi halutessaan vakoilla niiden kautta kulkevaa dataliikennettä ja aiheuttaa tahallisia toimintahäiriöitä. Myrskyn silmään joutunut kiinalaisyhtiö Huawei on toistuvasti kiistänyt, että sen tuotteita voitaisiin käyttää vakoiluun tai vahingontekoon.

Vaikka Yhdysvallat ei ole kertaakaan kyennyt todistamaan epäilyksiään, väite perustuu virallisesti siihen, että Kiinassa vuonna 2017 säädetty laki velvoittaa kiinalaisyritykset yhteistyöhön hallituksen tiedusteluviranomaisten kanssa, jos nämä sitä vaativat. USA sivuuttaa sen tosiasian, että maan oma turvallisuuslainsäädäntö edellyttää amerikkalaisyrityksiltä käytännössä aivan samaa.

Kiinalaiseen 5G-teknologiaan liittyvä riitely kertookin hyvin USA:n kokemasta uhasta, jonka mukaan yhä kehittyneempää teknologiaa kehittävä Kiina onnistuu kiilaamaan sen ohi kansainvälisen kybervakoilun ykkösmaaksi.

Juttu on julkaistu MustReadissa 22.10.2020. Tekijänoikeudet sisältöön ovat MustReadilla.