Vapaaehtoiset palolentäjät käyttävät Virveä
Palolennot ovat ilmakerhojen vapaaehtoisten tekemää ilmavalvontaa. Lentoja on Suomessa tehty jo 70-luvulta lähtien. Keski-Suomen Ilmailijoissa palolentäjänä toimiva Markku Sipinen kertoo lentojen olevan nopea ja tehokas keino vähentää palojen tuhoa.
”Ennen palolentojen aloittamista maastopalot olivat laajempia ja niiden sammuttaminen kesti kauan. Nyt palot löydetään nopeasti ja sammutetaan heti alkuunsa, jolloin syntyy huomattavia säästöjä. Vapaaehtoistoiminta tuottaa tilanteen, jossa yhteiskunta saa halvalla edun.”
Virve turvaa viestinnän lennoilla
Palolennoilla viestintävälineenä koneen ja viranomaisten välillä toimii Virve-puhelin. Virven avulla maastopalot paikannetaan ja ilmoitetaan hätäkeskukseen. Virven avulla pystytään myös opastamaan sammutusryhmä kohteeseen ja kuvailemaan palopaikan laajuutta. Tämä on tärkeää, jotta apu saadaan paikalle mahdollisimman nopeasti. Palolentotoiminnan lisäksi lentokoneen avulla voidaan suorittaa esimerkiksi maastoon kadonneiden etsintää tai järvipelastustoimintaa. Sipinen kehuu Virveä erinomaiseksi apuvälineeksi lennolla.
”Lentäjänä tärkein työvälineeni on lentokone, mutta mukana olevalle tähystäjälle se on Virve ja silmät. Teemme visuaalista valvontaa, jossa Virve toimii erinomaisena apuna.”
Kuiva kesä lisää palolentojen määrää
Palolentotoiminnassa tarkkaillaan metsäpaloindeksiä, joka saadaan seuraamalla kuivuutta ja erilaisia muita tekijöitä. Kun indeksi nousee tarpeeksi korkealle, vapaaehtoiset starttaavat palolennoille. Viranomaiset ja Aluehallintovirasto suunnittelevat lentoreitit niin, että lennoilla saadaan katettua koko Suomi. Sipinen kertoo tämän kesän olleen kuivuutensa vuoksi täysin poikkeuksellinen.
Ennätyksellisen kuiva kesä on pitänyt vapaaehtoiset palolentäjät kiireisinä maastopalojen torjuntatyössä. Tehokas viestintä hoituu viranomaisten kanssa Virve-puhelimella.
”Tänä vuonna palolentotoimintaan budjetoidut rahat oli käytetty jo toukokuussa. Toisina vuosina indeksit menevät niin, että lentoja on paljon vähemmän, muutama koko kesässä. Tämä vuosi on ollut niin lämmin ja kuiva, että lentoja on lennetty niin paljon, että vapaaehtoisista on ajoittain jopa hieman pulaa. Kaikki lennot on kuitenkin pystytty lentämään.”
Jyväskylässä lennetään kahta lentoreittiä. Sipinen kertoo, että kun indeksi nousee tarpeeksi korkealle, molemmat reitit lennetään kahteen kertaan. Yhden reitin pituus on noin kaksi tuntia, jolloin lennettävää yhdeksi päiväksi kertyy kahdeksan tuntia.
