Valtionyhtiö tehostaa: ”Tavoitteen pitää olla överi ja työntekijän laiska”
Erillisverkot on valtionyhtiö, jonka tehtävä ei ole tuottaa euroja, vaan turvallisuutta. Meillä ei siis ole pörssiyhtiön tai kaupallisen toimijan kaltaista ensisijaista painetta tehdä rahaa. Periaatteessa voisimme toimia kyllin hyvä -periaatteella, todellisuudessa emme.
Mikä sitten ajaa valtionyhtiötä tehostamaan? Ja mikä on meille tehokasta?
Viranomaisviestinnän teholoikka digiaikaan
Turvallisuusviranomaisilla oli vielä 90-luvulla yli 50 verkkoa. Viranomaisten yhteistyö ei ollutkaan vielä kovin tehokasta ja perustui pitkälti tuttuihin, ei järjestelmiin. Sitten tuli viranomaisverkko Virve, joka yhdisti kaikki turvallisuustoimijat yhteisen tehokkaan puhe- ja viestiyhteyden ääreen.
Vuonna 2023 Suomi on viranomaisyhteistyön palkittu mallimaa, jossa Virve turvaa viranomaisten toimintaa ja ihmisten arkea koko maassa aina Hangosta Utsjoelle saakka. Olemmeko nyt riittävän tehokkaita? Emme.
Tarvitsemme entistä nopeampia yhteyksiä ja nykyaikaisempia ominaisuuksia. Siksi viemme parhaillaan viranomaisviestintää laajakaistaiseen aikaan – Virve 2 -palveluksi. Virve 2:ssa tilannekuva välittyy entistä tehokkaammin myös kuvan ja videon avulla. Se mahdollistaa myös uusia tehokkaampia työtapoja: esimerkiksi dronen singauttamisen onnettomuuspaikalle ennen ensihoitoyksikköä tilannetta kartoittamaan.
Tämä viranomaisviestinnän tehokkuusloikka tehdään ”vasta nyt”, sillä viranomaisten vaatimukset turvallisille laajakaistaisille yhteyksille ja päätelaitteille ovat aivan eri luokkaa kuin kuluttajien. Viranomaismaailmassa tämä on ”jo nyt”, maailman ensimmäisten maiden joukossa.
Tavoitteen pitää olla överi ja työntekijän laiska
Digitalisaatiossa ja tietoliikenteen tehostamisessa on se juju, että tavoitteen pitää olla överi: keksitään vaikkapa, miten paikkakunnalta toiselle pääsee minuutissa. Ei mietitä, miten voidaan ajaa kovempaa, vaan pysähdytään ja pohditaan, onko nykyisissä keinoissa mitään järkeä.
Lisäksi, viranomaisviestinnässä tavoitteen ei pidä olla se, että tieto kulkee ja yksikkö saapuu paikalle nopeasti. Tavoitteena tulee olla, ettei koko onnettomuutta tapahdu. Parasta tehokkuutta onkin muuttaa näkökulma tilanteen hoitamisesta sen ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena pitää olla esimerkiksi kaupunkikamerat ja sensorit, jotka ilmoittavat sillan olevan jäässä ja laskevat automaattisesti nopeusrajoitusta.
ICT- ja ohjelmistoaloilla tuottavuuserot korostuvat, kun asiakas maksaa usein työn sijaan lopputuloksesta. Silloin paras työntekijä on laiska työntekijä – hän, joka automatisoi ja keksii, jotta työtä olisi vähemmän.
Yhteistyötä – vai tårta på tårta?
Koska turvallisuus tehdään yhdessä, kriittisen ICT:n toimijoiden on tehtävä yhteistyötä. Tässä tehokkuus tarkoittaa sitä, että toimijoiden on tunnistettava omat vahvuutensa ja perustehtävänsä ja keskityttävä niihin. Lisäksi niiden on uskallettava tarkastella kriittisesti myös olemassaolonsa tärkeyttä.
On siis päästävä eroon ”tehdään itse” -taudista. Kaikki huippuosaajat eivät millään voi löytyä omasta porukasta. Kun kumppanoidutaan, kekseliäisyyttä voidaan lainata ja jakaa – tänä päivänä myös tekoälyltä. Vaikeat asiat ratkeavat parhaiten, kun syötetään palloa eikä itse juosta joka maalille.
Mihin sitten esimerkiksi meidän Erillisverkoilla pitäisi keskittyä? Emme ole paras 4G- ja 5G- verkkojen ohjelmisto-osaaja. Emme ole tekoälytalo. Me olemme talo, joka tuntee kriittisen viestinnän ja asiakkaan tarpeet paremmin kuin kukaan muu. Ruokalähettipalveluna osaisimme toimittaa asiakkaalle mieleistä ruokaa jokaisena viikonpäivänä, mieltymyksiä kysymättä. Siltikään ei olisi järkevää, että valmistaisimme ruoan itse.
Kaikkea ei tarvitse haalia itselle. Meidänkin tarkoituksenamme on kasvaa, mutta vain vaikuttavuudessa. Sitä on tehokkuus meillä.
