Turvallisuusverkko Tuve kasvaa ja kehittyy

Mikä on valtionvarainministeriön rooli Tuve-yhteisössä?

Vastaamme turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksesta. Meille on säädetty Tuve-laissa poikkeuksellisen vahva vastuu, joka ulottuu strategisesta ohjauksesta aina palvelutuotannon järjestämiseen. Jos rooliamme Tuvessa vertaa perheyhteisöön, niin kyllä me olemme se ’perheen pää’.

Millaisia asioita se tarkoittaa käytännössä?

Ohjattavat asiat yltävät Tuven infrastruktuurin ja palveluiden pitkän aikavälin kehittämislinjauksista aina yksittäisten palvelujen hyväksymiseen asti.

Tässä meitä tukee turvallisuusverkon käyttäjiä edustava neuvottelukunta. Se käsittelee ja tekee ehdotuksia muun muassa toiminnan kehittämisestä, rahoituksesta, palveluiden hinnoittelusta, laatuvaatimuksista, uusien käyttäjien ja palveluiden hyväksymisestä sekä alihankinnan laajuudesta. Tehtäväkenttä kattaa siis koko toiminnan sekä häiriötilanteiden ja poikkeusoloihin varautumisen valvonnan ja kehittämisen.

Miksi Tuve-yhteisö on alun perin luotu?

Hallinnon turvallisuusverkkohanke eli Tuve-hanke käynnistettiin vuonna 2009 valtioneuvoston päätöksellä. Taustalla oli halu turvata valtion johtamisen ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisen infrastruktuurin säilyminen valtion omassa hallinnassa. Samalla haluttiin myös vähentää riippuvuutta ulkomaalaisessa omistuksessa toimivista kaupallisista ict-palvelutuottajista. Hanke päättyi lain tultua voimaan tammikuussa 2015.

Merkittävimmät muutokset ovat kyberuhkien lisääntyminen sekä sotilaspoliittinen tilanne ja maahanmuuttokriisi.

Miten maailma on muuttunut siitä, kun Tuvea alettiin suunnitella?

Tuve-toiminnan kannalta merkittävimmät muutokset ovat olleet kyberuhkien lisääntyminen ja käynnissä olevien turvallisuuskriisien myötä kiristyneet sotilaspoliittinen tilanne ja maahanmuuttokriisi. Muutokset korostavat sitä, että viranomaisilla tulee olla käytössään tiiviin yhteistoiminnan mahdollistavia ja toimintavarmoja ict-palveluita. Tässä turvallisuustilanteessa on hyvä, että Tuve mahdollistaa valtion johdon ja turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnan, viestinnän sekä varautumisen muuttuviin tilanteisiin.

Viimeisimpänä muutoksena on nykyisellä hallituskaudella käynnistynyt julkisen hallinnon palveluiden digitalisointi, joka haastaa myös Tuve-yhteisöä miettimään, kuinka normaalioloissa palveluita voidaan tuottaa tehokkaasti sekä tarjota kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille yhä monipuolisempia ja käyttäjäystävällisempiä palveluita.

Onko Tuve-kokonaisuus nyt valmis ja toimiiko se kaavaillulla tavalla?

Hankkeelle asetettujen vaatimusten ja Tuve-lain näkökulmasta katsoen tavoitteet on saavutettu hyvin. Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltikin Tuve-palveluiden siirto Valtoriin päätti Tuven rakenteellisen muutoksen, jonka ensiaskel oli puolustusvoimien verkkopalveluiden siirto Erillisverkoille. Tuve-palvelutuotanto toimii 24/7/365 ja palvelut täyttävät niille asetetut korkeat käytettävyysvaatimukset.

Tuve toimii, mutta ei ole valmis. Toimintaa kehitetään jatkuvasti vastamaan monipuolistuviin käyttötarpeisiin.

Mitä tulevaisuuden haasteita tai kehittämistarpeita näet?

Tuve toimii, mutta ei vielä ole valmis. Toimintaa ja palveluita kehitetään jatkuvasti vastamaan käyttäjien yhä kasvaviin kapasiteettitarpeisiin sekä monipuolistuviin käyttötarpeisiin.

Erityisiä kehittämistarpeita on eritasoisten palvelutuotantoympäristöjen integroinnissa, mobiilikäyttötarpeiden ratkaisemisessa sekä varautumisen ja turvallisuuden vaatimustasosta huolehtimisessa. Myös tietoturvallisuuden ja käyttäjätarpeiden yhteensovittamisessa on tehtävä jatkuvaa kehitystä. Lisäksi on tärkeää pitää palvelutuotannon kustannukset tasapainossa käyttäjien maksukyvyn ja valtion budjetin kanssa.

Millä aikataululla käyttäjäkunta laajenee lähivuosina?

Suurin kasvupotentiaali on pelastustoimen ja ensihoidon toimijoissa. Näiden osalta aikataulu on kiinni sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä. Tämän hetken arvio on, että vuoteen 2019 mennessä nykyinen käyttäjämäärä voisi kasvaa 20–35 prosenttia.

Kasvu näkyy eri palvelusektoreilla eri tavalla. Erillisverkkojen Turvallisuusverkko-palvelujen käyttöön oikeutetussa asiakaskunnassa kasvu on pienempi, koska se painottuu erityisesti työasemapäähän ja mobiilikäyttäjiin. Käyttäjäkunnan kasvua tarkennetaan juuri, jotta pystyisimme mitoittamaan toiminnan resurssit oikein ja huomioimaan uusienkin käyttäjien tarpeet.

Anna-Maija Karjalainen on valtiovarainministeriön ict-johtaja.