Turvallisuusverkko kehittyy uusiin tarpeisiin
Tuve-palveluja käytetään nykyisin jo hyvin laajalti. Tällä hetkellä verkon palveluja käyttää noin 37 000 valtion ylimmän johdon ja ministeriöiden sekä valtion yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, pelastustoiminnan, meripelastustoiminnan, rajaturvallisuuden, hätäkeskustoiminnan, maahanmuuton ja maanpuolustuksen toimijaa. Jossain vaiheessa toteutuva sote-uudistus laajentaa mitä ilmeisimmin palvelujen käyttöä entisestään.
”Ensihoito ja pelastustoimi ovat tulossa Tuven käyttäjiksi. Sillä puolella on paljon varsin pieniä yksiköitä, jotka ovat jakautuneet maantieteellisesti ympäri maata. Siksikin meidän tulee pitää huolta siitä, että turvallisuusverkon vaste on nopea”, sanoo Tuve-palveluista Valtorin puolella vastaava johtaja Ilkka Haataja.
Ilkka Haataja, Valtori: Ensihoito ja pelastustoimi ovat tulossa Tuven käyttäjiksi. Maantieteellisesti ympäri maata jakautuneiden yksiköiden vuoksi meidän pitää huolehtia siitä, että turvallisuusverkon vaste on nopea.
Datan kasvu kirittää Tuve-palvelujen tasoa
Turvallisuusverkon palveluja tuottavat valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori sekä Suomen Erillisverkot Oy ja sen tytäryhtiö Suomen Turvallisuusverkko Oy (Stuve), joka on perustettu Tuve-palvelutuotantoa varten.
”Työnjako toimii siten, että Stuve tuottaa Tuven verkko- ja infrastruktuuripalvelut ja Valtorin Tuve-yksikkö tuottaa tieto- ja viestintätekniset palvelut. Tuve-yksikkö toimii lisäksi integraattorina”, kertoo Stuven liiketoimintajohtaja Mika Matturi.
”Käytännössä esimerkiksi asiakkaan työasemapalvelun ja toimistoverkon tuottaa Valtori ja Stuve tuottaa kohteeseen tietoliikenteen. Osapuolet tekevät päivittäistä yhteistyötä muun muassa palvelujen toimivuuden ja laadun varmistamiseksi.”
”Teemme tiivistä yhteistyötä hyvässä hengessä. Kun esimerkiksi datan määrä kasvaa koko ajan, meidän on pysyttävä kehityksessä mukana ja oltava hyvin hereillä”, Haataja sanoo.
Molempia palvelutuottajia ohjaavat Tuve-lain mukaiset vaatimukset eli korkea turvallisuus ja varautuminen. Ne luonnollisesti vaikuttavat merkittävästi siihen, miten toiminta järjestetään.
”Tuottamiemme palvelujen on toimittava kaikissa turvallisuustilanteissa”, Mika Matturi summaa.
ICT-ympäristön tilannekuva laajenee
Tuve-evoluutio jatkuu edelleen. Matturin mukaan palvelutuotanto on jo isolta osalta käynnissä, mutta mikään ICT-ympäristö ei ole koskaan valmis. Palvelujen elinkaaresta ja kehittymisestä täytyy pitää jatkuvasti huolta. Kuvaan kuuluu, että Tuve-työasemien ja -käyttäjien määrä kasvaa, palvelujen saatavuus laajenee, tulee uusia palveluja, tietomäärät kasvavat ja niin edelleen.
Mika Matturi, Turvallisuusverkon liiketoimintajohtaja: ICT-ympäristö ei ole koskaan valmis. Palvelujen elinkaaresta ja kehittymisestä täytyy pitää jatkuvasti huolta.
Yksi merkittävä tuleva muutos on Virve-palvelujen (nykyinen viranomaisverkko ja uusi niin sanottu Virve 2.0) liittäminen osaksi Tuve-lain tarkoittamia palveluja.
”Virven tulo osaksi Tuve-tarjontaa vaatii lakimuutoksia, joista päätettäneen tämän vuoden aikana. Muutosten voimaantuloajaksi on kaavailtu ensi vuoden alkua”, Matturi toteaa.
”Muilta osin kehitys on jatkuvaa ja pääosin ei-julkista.”
Tietoturva haastaa myös turvallisuusverkon
Lisääntyneet asiakastarpeet kirittävät kehitystyötä. Ilkka Haataja huomauttaa, että toisaalta käytettävyyden ja toisaalta tietoturvan vaatimukset aiheuttavat sen, että haasteita riittää.
”Tämä turvallisuusverkko on äärimmäisen mielenkiintoinen asia virastokentässä. Tutkimme uusien työkalujen, kuten tekoälyn, käyttöönottoa palvelumme parantamiseksi.”
Hallinnon turvallisuusverkko Tuve
Hallinnon turvallisuusverkko (Tuve) on viranomaisverkko, joka täyttää korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset. Verkkoon kuuluu koko maan kattava viestintäverkko, siihen välittömästi liittyvät laitteet ja laitetilat sekä yhteiset palvelut.
Turvallisuusverkkolaki (2015)
Uusi laki hallinnon turvallisuusverkosta (Tuve) varmistaa, että valtiojohto ja turvallisuusviranomaiset pystyvät johtamaan ja viestimään turvallisesti kaikissa oloissa.
- Laki mahdollistaa myös verkon käytön laajentamisen.
- Laki tuli voimaan 15. tammikuuta 2015.
- Lain tarkoituksena on turvata kaikissa turvallisuustilanteissa:
- valtion ylimmän johdon ja turvallisuusviranomaisten välisen viestinnän ja yhteistoiminnan edellytykset
- päätöksenteossa ja johtamisessa tarvittavan tiedon tietoturva.
