Tunti työviikosta liikuntaan – tällaisia vaikutuksia erillisverkkolaiset ovat huomanneet arjessaan
Erillisverkoissa otettiin viime syksynä käyttöön niin kutsuttu aikuisten liikuntatunti sadan päivän hyvinvointikampanjan yhteydessä. Työntekijät saivat luvan käyttää viikossa tunnin työajastaan liikuntaan. Tällä haluttiin tukea heidän palautumistaan, vähentää istumista ja siirtää ajatuksia pois työn ääreltä.
Käytäntö otettiin Erillisverkoissa todella positiivisesti vastaan. Hyvinvointikampanjan jälkeen toteutetusta kyselystä kävi ilmi, että 89 % vastaajista oli hyödyntänyt liikuntamahdollisuutta. Viikkoliikuntatunti oli vaikuttanut myönteisesti erillisverkkolaisten jaksamiseen ja työntekoon: työntekijöiden energiataso oli noussut, yöunet olivat parantuneet ja työnteko sujui paremmin, tehokkaammin ja luovemmin. Työntekijät totesivat, että töihin oli maanantaina mukavampi tulla.
”Kokeilumme osoitti, että tämä toimii meille. Siksi päätimme jatkaa viikkoliikuntatuntia myös tänä vuonna. Monet työikäiset liikkuvat liian vähän, ja haluamme tällä tavalla madaltaa kynnystä liikkumiseen. Kun liikunnallisen aktiviteetin tekee työpäivän aikana, se voi olla helpompi toteuttaa, jos vapaa-aikakin on hektistä tai energiaa liikkumiseen ei illalla ole”, henkilöstöasiantuntija Heidi Hyykoski kertoo.
Lisää virtaa työpäivään ja vapaa-aikaan
Kehityspäällikkö Juho Luoma vetää Espoossa Erve X -nimistä sählyporukkaa, johon kuuluu tällä hetkellä noin 12 aktiivista jäsentä. Sählyporukalla on yhteinen pelivuoro kerran viikossa Tapiolan urheilupuistossa. Porukassa on nykyisten erillisverkkolaisten lisäksi myös entisiä erillisverkkolaisia.
Luoma on harrastanut sählyä jo pitkään, mutta liikuntatunnilta hän kaipaa vaihtelua. Niinpä hän käyttää sen useimmiten kuntosalilla käymiseen.
”Kuntosalilla treenaaminen ei ole koskaan ollut intohimoni, mutta liikuntatunnin ansiosta olen alkanut käydä kuntosalilla säännöllisemmin ja huomannut kehittyneeni. Tämä uusi tapa ei tue pelkästään sählyharrastustani, vaan olen myös pirteämpi ja teen työni tehokkaammin. Jos haluan ehtiä kuntosalille iltapäivän päätteeksi, joudun suunnittelemaan työpäiväni askelmerkit tarkemmin. Lopputuloksena kaikki voittavat – sekä minä että työnantaja!” Luoma toteaa.
Viestintäpäällikkö Maria Hänninen pilkkoo liikuntatunnin usein pienempiin osiin virkistämään työviikkoa useana päivänä. Hän on hyödyntänyt työpaikan alakerrassa sijaitsevaa kuntosalia ja käynyt tekemässä muutaman liikkeen kuntopiiriä työpäivän alussa, lopussa tai joskus jopa keskellä päivää.
Toisinaan Hänninen tauottaa työpäivää ja torjuu iltapäiväväsymystä pyöräilemällä kotiin jatkamaan töitä. Etäpäivinä hän saattaa käydä lyhyellä juoksulenkillä lounastunnin yhteydessä.
”Liikkuminen työpäivien aikana on opettanut minulle työn tauottamista. Tuntuu, että saan lyhyemmässä ajassa enemmän aikaan, kun päivissä on aitoja taukoja. Alkuun minun oli vaikea irrottaa aikaa liikunnalle, mutta viikkojen vieriessä aloin ymmärtää, mikä on tärkeintä sekä itselle että työnantajalle: se on hyvinvoiva työntekijä. Löysin liikuntatunnille lopulta aikaa, ja nyt en luopuisi siitä mistään hinnasta. Pikkulapsiarjen keskellä on mieletön etu, että saa liikkua päiväsaikaan!” Hänninen hehkuttaa.
Ryhmäpäällikkö Heikki Kasila on hyödyntänyt liikuntatuntia osallistumalla toimipisteensä yhteiselle, noin 30 minuutin mittaiselle aamulenkille. Kun yhteinen aamulenkki oli talvikuukausina tauolla, Kasila ehti liikuntatunnin ansiosta hiihtämään valoisaan aikaan. Kasilan toimipisteellä henkilöstöä on houkuteltu tulemaan perjantaisin liikkumalla töihin. Kannustimena on ollut yhteinen puurohetki aamukahvin yhteydessä.
”Liikunta, ja erityisesti aamulenkki, lisää energiaa työpäivään ja parantaa hyvinvointia – kunhan ei stressaa liikaa kilometreistä ja sekunneista. Huomaan, että liikuntaan kannustava ilmapiiri on tuonut työyhteisöömme myös lisää positiivisuutta”, Kasila kertoo.
Kehityspäällikkönä työskentelevän Lauri Paukun paikkakunnalla liikuntamahdollisuutta on hyödynnetty yhteisöllisesti. Sen myötä syntynyt pieni porukka on kasvanut viikkoliikuntaryhmäksi, johon kuuluu nykyään toistakymmentä henkeä. Yhdessä käydään kerran viikossa treenaamassa kuntosalilla tai pelaamassa satunnaisesti pallopelejä. Vaikka kaikki eivät aina ehdi mukaan, jokaiselle viikolle löytyy yleensä treenikavereita.
”Liikunnalla pystyy rikkomaan arjen puurtamisen. Sitä vähän kuin herää uudestaan päivään ja on täynnä energiaa loppupäivälle. Aivotkin toimivat ihan eri tavalla, kun on poistunut työympäristöstä ja rutiineista vähäksi aikaa. Liikuntatunti helpottaa myös tuoretta taaperoarkeani: pystyn sen ansiosta sovittamaan paremmin liikuntaa, töitä ja vapaa-aikaa yhteen”, Paukku sanoo.
Uusia tottumuksia ja vähemmän sairauspoissaoloja
Myös työterveyshuollossa liikuntatunti ja erveläisten uudet elämäntavat on pantu merkille. Tilastot osoittavat, että viimeisen 12 kuukauden aikana sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt: prosenttiosuus henkilöstöstä, jolla ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja, on kasvanut, ja sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden ovat vähentyneet.
”Työterveyshuollon lukuihin on tietysti voinut vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta paremmat elintavat ja liikunnan lisääminen varmasti ainakin tukevat tätä suuntaa. Myös omien hyvinvointikyselyidemme tulokset osoittavat hienosti sen, että palautuneempi työntekijä on parempi työntekijä”, Hyykoski toteaa.
Luoman, Hännisen, Kasilan ja Paukun mukaan liikuntatunnista on hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle – ja suosittelevat sitä siksi myös muille organisaatioille.
”Tuntuu kuin viikon liikuntatunti olisi tuonut lisää tunteja jokaiseen päivään: liikunta lisää niin paljon jaksamista, että se näkyy sekä työtehon lisääntymisenä että parempana energiatasona vapaa-ajalla”, Hänninen summaa.
