”Tietotekniikasta mahdollisuuksia rikostorjuntaan”
Ilmastonmuutos, huumeongelmat, liivijengit, jatkuva pakolaiskriisi ja kyberuhat. Minkälainen sisäisen turvallisuuden tilanne Suomessa on tässä uhkien täyttämässä maailmassa?
”Kun katsomme esimerkiksi henkirikosten tai liikenneonnettomuuksien määrää, Suomi on turvallisempi kuin koskaan. Siitä kiitos viranomaisille ja koko turvallisuusalalle. Suomalaiset myös luottavat viranomaisiin enemmän kuin lähes missään muualla maailmassa.”
”Asuin kolme vuotta Pietarissa. Näin silloin, mikä ero on siellä ja meillä Suomessa siinä, miten poliisia pelätään ja miten apua saadaan”, Mykkänen muistelee.
Hyvän kokonaisturvallisuuden vastapainona on kasvava määrä syrjäytymistä ja erityisesti syrjäytyneitä nuoria. Tällä on vakavat seuraukset koko yhteiskunnalle.
”Syrjäytyminen purkautuu laajenevina huumeiden käyttöongelmina kouluissa ja rajuimmillaan itsetuhoisena tai yhteiskuntaa tuhoavana, voisi sanoa terroristisena, käytöksenä. Tämä on vaaranpaikka yhteiskunnassamme.”
Turvallisuutta tiiviimmällä tiedonvaihdolla
Syrjäytymisen torjuntaan Mykkänen esittää nykyistä tehokkaampaa viranomaisten välistä varhaisen vaiheen tiedonvaihtoa. Muun muassa kouluissa, terveyskeskuksissa ja lastensuojelussa on hänen mukaansa paljon tietoa, joka voisi auttaa varhaista puuttumista ja ennaltaehkäistä ongelmien puhkeamista.
Sipilän hallituksen viimeisen toimivuoden aikana Mykkänen lupaa tehdä lujasti töitä hallinnonalojen välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kehittämiseksi.
”Meillä on mennyt viimeisen 20 vuoden aikana yksityisyyden suojan tulkinnat hyvin pitkälle. Kuulen esimerkiksi palomiehiltä, että jos kotietsinnässä löytää ison huumekätkön, on helpompi katsoa sivulle kuin kertoa asiasta poliisille. Pelkona on, että syytetään yksityisyyden suojan loukkauksesta.”
Mykkänen nostaa digitaalisuuden hyödyntämisen yhdeksi keinoksi parantaa kokonaisturvallisuutta.
Kai Mykkänen puolustaa poliisin oikeutta käyttää henkilötietoja rikosten ennaltaehkäisyssä sellaisissa tapauksissa, joissa epäillään rikoksen valmistelua.
”Käsittelemme parhaillaan poliisin henkilötietolakia. Puolustan sinnikkäästi poliisin oikeutta käyttää henkilötietoja jo rikosten ennaltaehkäisyssä, silloin kun on syytä epäillä rikoksen valmistelua. Tietotekniikka antaa erinomaiset mahdollisuudet yhdistää nopeasti esimerkiksi henkilötietoja ja kuvaa rajaylityksistä. Tietoverkkojen häiriötön toiminta on oleellinen osa rikostorjunnassa”, Mykkänen sanoo.
LTE/4G:n hyödyntäminen täynnä lupauksia
”Datan hyödyntämisessä päästään aivan uudelle tasolle, kun nykyisestä radioverkosta siirrytään laajakaistaverkkoon ja -päätelaitteisiin. On hyvä, että laajakaistainen palvelu tuodaan ensin nykyisen Virven rinnalle. Kun uusi järjestelmä havaitaan riittävän luotettavaksi, voidaan vanha Virve ajaa hallitusti alas”, sisäministeri Mykkänen sanoo.
Kaupallisten operaattoreiden verkkoon perustuva tuleva Virve-palvelu on Mykkäsen mukaan ainoa mahdollisuus, sillä maanlaajuisen oman laajakaistaverkon rakentaminen ja ylläpito olisi kohtuuttoman kallista.
Kun Erillisverkot kilpailuttaa palveluoperaattorina mobiililaajakaistapalveluita, operaattorivalinta perustuu luotettavuuteen ja turvallisuuteen kaikissa tilanteissa. Kaupalliset operaattorit joutuvatkin panostamaan verkkoonsa, jos aikovat pärjätä kisassa.
”Viranomaisviestinnällä pitää olla kaikissa tilanteissa etuajo-oikeus, ja operaattoreiden on pystyttävä takaamaan verkon häiriötön toiminta myös esimerkiksi sähkökatkotilanteissa.”
Kai Mykkänen: Viranomaisviestinnällä pitää olla kaikissa tilanteissa etuajo-oikeus.
Ehdottoman luotettavia verkkoja
Jatkossa myös kansalaisille on tarjolla ainakin yksi nykyistä vakaampi ja turvallisempi matkapuhelinoperaattori.
Operaattoreiden kilpailuttamisessa otetaan kantaa myös teknisiin yksityiskohtiin.
”Joudumme tarkkaan miettimään, minkälaisia vaatimuksia asetamme operaattoreiden käyttämille komponenteille. Jos käytössä olisi kiinalaisia laitteita, miten varmistamme sen, ettei niissä ole takaportteja, joita voidaan joissain tilanteissa käyttää väärin.”
