Teija Tiilikainen: Hybridivaikuttaminen on kylmäävän laajaa
Tammikuun alussa kärjistynyt kiista Yhdysvaltojen ja Iranin välillä sai koko maailman pidättämään hengitystään. Vaikka pahimmat skenaariot eivät näyttäisi toteutuvan, Lähi-idän ja suurvaltojen jännitteet säteilevät laajalle. Sotilaallisen, poliittisen ja taloudellisen sapelinkalistelun rinnalle on tullut ei-perinteisin keinoin tapahtuva hybridivaikuttaminen.
”Maailma on juuri nyt hyvin monimutkainen, sillä suurvaltasuhteet ovat äärimmäisen jännittyneet. Venäjän ja lännen ja toisaalta Kiinan ja USA:n suhteet ovat huonommat kuin pitkään aikaan. Näiden yhteistyö on heikkoa: asevarustelua ei säädellä lainkaan, ja perinteinen diplomatia on heitetty romukoppaan”, Helsingissä sijaitsevan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen sanoo.
”Laaja kriisi voisi uhata Suomeakin”
Laajalle leviävä kriisi voisi ulottua myös Suomeen, jos suurvaltasuhteissa tapahtuva leimahdus laajenisi.
”Konfliktin leviämisen uhka koskisi myös Suomea, jolloin voisimme ajautua osaksi isompaa kriisiä. Osana EU:ta varaudumme tilanteisiin, joissa jokin taho haluaisi horjuttaa turvallisuuttamme.”
Kansainvälisessä politiikassa on perinteisen vallankäytön rinnalla otettava koko ajan huomioon myös uudenlaiset, pinnan alla tapahtuvat pyrkimykset horjuttaa toisten valtioiden ja yhteiskuntien vakautta. Tällainen hybridivaikuttaminen on usein vaikeasti havaittavaa, sillä häirintä on soluttautunut moniaalle ja se hyödyntää taitavasti uutta teknologiaa.
Hybridivaikuttamisen takana voi olla joko valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija, ja tavoitteina voivat olla konfliktien synnyttäminen ja syventäminen, avainhenkilöihin vaikuttaminen sekä informaatiovaikuttaminen. Hybridivaikuttamisen keinoja voivat olla esimerkiksi kyberhyökkäykset, harhaanjohtavan tiedon levittäminen tai valeuutiset.
Joskus on tullut kylmä hiki, kun on oivaltanut, mitä kaikkea juuri nytkin tehdään.
Syksyllä 2017 Helsingissä toimintansa aloittanut hybridikeskus tekee työtä kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi. Sen jäseniä ovat EU- ja Nato-maat, jotka ovat huolissaan demokratian haavoittuvuudesta uusien uhkien edessä. Keskus edistää avoimuutta, sananvapautta ja demokratiaa kouluttamalla ja tarjoamalla asiantuntijuutta jäsenmaidensa tueksi.
Hybridivaikuttamisen laajuus yllättänyt
Viime syksynä tehtävässään aloittanut Tiilikainen on joutunut yllättymään hybridivaikuttamisen laajuudesta, vaikka maailmanpolitiikan arki on hänelle tuttua pitkän uran varrelta.
”Joskus on tullut kylmä hiki, kun on oivaltanut, mitä kaikkea juuri nytkin tehdään – sekä onnistuneita että torjuttuja vihamielisen vaikuttamisen yrityksiä. Siinä dekkaritkin häviävät todellisuudelle”, Teija Tiilikainen sanoo.
Teija Tiilikaisen kolme tavoitetta lähitulevaisuudelle
- Hybridiuhkien torjumisen osaamiskeskus pyrkii turvaamaan demokraattista päätöksentekoa ja levittää tietoa hyvistä käytännöistä. Se on varautumista uhkatilanteissa toimimiseen. Esimerkiksi Suomen mallin mukainen, eri hallinnonalat yhdistävä varautuminen, on hyvä toimintatapa, jolle olisi tarvetta maailmalla laajemminkin.
- On tärkeää varmistaa kriittisen infran toiminta kaikissa tilanteissa. Tätä on esimerkiksi Erillisverkkojen kanssa tehtävä yhteistyö; näin varmistamme Suomessa tiedonkulun ja johtamisen toimivuuden myös poikkeusoloissa.
- Lähivuosien tavoitteena on myös lujittaa EU:n ja Naton välistä yhteistyötä, joka on päässyt rämettymään luvattoman heikoksi. Yksi osa yhteistyötä on juuri hybridiuhkien torjunta. Työsarkaa riittää.
Lue lisää:
Tomi Lounema: Yhteishenki on tärkeä osa huoltovarmuutta
Mika Susi: Osaajapula uhkaa kyberturvallisuusalaa
Kimmo Kohvakka: Turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan uusia valmiuksia
