Tavoitteena iskunkestävä ja palveleva Krivat – Korona vauhdittaa kehitystä
Kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmä Krivat on astumassa uuteen aikaan, kun sekä ohjausryhmän puheenjohtaja että toiminnanjohtaja vaihtuvat. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi nousee Aaro Toivonen, ja eläköityvän toiminnanjohtajan Ilkka Meriläisen seuraajana aloittaa Jouni Honkanen.
Vuodesta 2013 toiminnassa ollut Krivat on reippaassa kehitysvauhdissa, eikä sen tarpeellisuudesta ole epäilystäkään. Korona-aika on tuonut tulevaisuuden näkymiin uudet mausteensa, vaikka perusajatus on ennallaan: suurhäiriötilanteissa on tärkeää pystyä jakamaan tilannekuva ja viestiä monenkeskisesti viranomaisten ja kriittisesti tärkeiden yritysten kesken.
”Korona-aika on myös kiihdyttänyt erilaisten tilannekeskusratkaisuiden kehittämistä monissa organisaatioissa, ja Krivatilla on näiden yhteistyöalustana paljon potentiaalia”, Aaro Toivonen sanoo.
Krivatin käyttö on jo vakiintunut: Toivonen kertoo viimeksi käyttäneensä sitä haastattelua edeltäneenä päivänä.
”Ensihoidon kenttähoitajien kanssa katsottiin, miten sähkö- ja teleyhteyksien häiriötilanteet näkyvät Krivatissa. On hienoa, että järjestelmä auttaa ennakoimaan: esimerkiksi viime kevään ketjukolaritilannetta Turun väylällä edelsi rajun säärintaman liikkuminen Etelä-Suomen yli, jota tilannekeskuspäivystäjät olivat seuranneet. Tällainen ennakoiva seuranta antaa Krivatin ansiosta entistä paremmat edellytykset sairaaloille nostaa valmiuttaan, mikäli potilaita alkaa tulla. Ennakkovaroitus on keskeisen tärkeä tällaisessa tilanteessa”, Toivonen sanoo.
Tällä hetkellä Krivatia käyttävät muun muassa sähkönjakeluyhtiö Caruna, teloperaattorit, Ilmatieteen laitos, yliopistolliset keskussairaalat, Säteilyturvakeskus ja pelastuslaitokset.
Sote-alalla paljon potentiaalia
Aaro Toivonen ottaa tehtävänsä ohjausryhmän puheenjohtajana vastaan innostuneesti mutta samalla nöyränä. Hän näkee nimityksensä sisältävän myös viestin siitä, mihin suuntaan Krivatin nähdään tulevaisuudessa laajentuvan. Hän toimii myös Huoltovarmuusorganisaatiossa terveydenhuoltopoolin poolitoimikunnan puheenjohtajana.
Keväällä voimaan tulleiden terveydenhuoltolain 38§ ja 42a§ sekä eräiden sosiaalihuoltolain uusien varautumispykälien mukaan valtakunnallisesti yhtenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua koordinoivat yliopistolliset sairaanhoitopiirit viidellä maantieteellisellä erityisvastuualueella.
”Koko sote on toimialana valtavan laaja. Tulee muistaa, että toimiala on paljon muutakin kuin suuret sairaalat. Avoterveydenhuollossa ja erityisesti kotiin annettavissa palveluissa on aivan omat erityispiirteensä. Lisäksi on valtaisan suuri tukipalveluiden verkosto, jonka varassa järjestelmä toimii”, Aaro Toivonen pohtii.
Tavoitetason tulee olla korkealla, jotta Krivatista muodostuu kansainvälisessäkin vertailussa kilpailukykyinen palvelu.
Hän muistuttaa, että tässäkin tapauksessa elefantti on syytä syödä pala kerrallaan.
”Myös vesilaitokset ja ympäristöterveydenhuolto ovat nähdäkseni luontevia Krivatin käyttäjiä. Mutta vielä tärkeämpää kuin määrällinen laajentuminen on toiminnan laatu. Tilannekuvan ja viestinnän jakamisen alustan on oltava iskunkestävä, stabiili ja tietoturvallinen. Tavoitetason tulee olla korkealla, jotta Krivatista muodostuu kansainvälisessäkin vertailussa kilpailukykyinen palvelu. Ohjausryhmässä ja Krivat-tiimissä on niin kova asiantuntemus, että uskon pääsevämme hyvin eteenpäin tässä kehittämisessä”, kymmenhenkistä ohjausryhmää johtava Toivonen sanoo.
Krivatiin ollaan tekemässä teknistä uudistusta ja tietoturva-auditointia. Mobiilikäyttöinen Krivat on suunnitteilla, ja Toivonen näkee myös toimialakohtaisten muunnelmien olevan tulevaisuutta.
”Esimerkiksi sähkölaitoksilla on joiltain osin erilaiset tarpeet kuin keskussairaaloilla. Mutta sitten on palveluosioita, joista kaikki toimialat saattavat hyötyä.”
”Korona oppitunti kommunikoinnin tärkeydestä”
Tietoisuus yhteisen tilannekuvan koostamisen ja jakamisen sekä johtamisjärjestelmän tarpeesta on Toivosen mukaan ollut sairaalamaailmassa valmiiksi hyvä.
”Tarve on tiedostettu jo ennen koronaa, mutta käytännön kehittämistyö ei aiemmin ole edennyt riittävän nopeasti.”
käyttäjää saa Krivatin avulla samanaikaisesti yhteisen tilannekuvan
Korona on vauhdittanut käytännön kehittämistyötä, kun käytännön tarpeet ovat ohjanneet toimintaa.
”Korona on ollut hyvä oppitunti siitä, miten tärkeää on saada yhteinen kuva jaettua ja kommunikoitua. Keskussairaaloiden johdossa tämä ainakin on täysin selvää. Pitää myös muistaa, ettei korona ole vielä ohi. Terveydenhuollossa tunnelma on hieman huolestunut tämän muuntautuvan ja koko yhteiskuntaa haastavan vihollisen edessä. Saattaa olla, että aivan kaikkea ei tässä epidemiassa ole vieläkään nähty, ja siksi meidän tulee varautua pahimpiin vaihtoehtoihin”, Aaro Toivonen sanoo.
Hän muistuttaa silti, että koronan keskelläkin Krivatia kannattaa ja pitää suunnitella niin, että se sopii joustavasti erilaisiin häiriötilanteisiin, niin kyberhyökkäyksiin, suuronnettomuuksiin kuin luonnonkatastrofeihinkin.
”Seuraavaksi todennäköisesti tapahtuu jotain ihan muuta kuin viruspandemia. Pitää muistaa, että Krivatin historia alkoi myrskytilanteiden aiheuttamasta yhteistyö- ja tilannekuvatarpeista!”
Ilkka Meriläinen: Yhteinen vihollinen sai kilpailijat yhteistyöhön
Jouluna 2011 riehunut myrsky pani vauhtia yhteistyöhön, jolla häiriötilanteet voitaisiin hoitaa nopeammin. Keskinäinen kilpailu sai väistyä suuremman päämäärän tieltä.
Yli kymmenen vuotta Krivatin suunnittelun parissa työskennellyt toiminnanjohtaja Ilkka Meriläinen muistaa hyvin, miten paljon epäluuloja herätti ajatus, että kilpailevat yritykset jakaisivat toisilleen luottamuksellista tietoa kriisitilanteessa.
”Mutta niin vain istuivat vuonna 2010 samassa työpajassa – joskin mahdollisimman kaukana toisistaan – keskenään kilpailevat teleoperaattorit ja sähköyhtiöt sekä pelastus- ja muut viranomaiset. Yhteistä verkkoa oli jo valmisteltu pari vuotta ja haettu teknillistä mallia Englannista”, Ilkka Meriläinen kertoo.
Seuraavana vuonna Suomen yli pyyhkäisivät joulunpyhien aikaan Tapani- ja Antti-myrskyt, jotka katkaisivat sähköt ja matkapuhelinyhteydet kolmeksi viikoksi koko Lounais-Suomessa. Koska alue oli pitkään ilman sähköä keskellä talvea, sähköyhtiöt joutuivat maksamaan korvauksia.
”Korjausresurssit loppuivat heti kättelyssä, sillä kaikki yhtiöt käyttivät korjaamiseen samoja alihankkijoita. Myös varaosista oli kova pula.”
Tämä pani vauhtia yhteistyöhön. Kehitys johti vuonna 2013 siihen, että perustettiin kriittisen infrastruktuurin varautumisen järjestelmä Krivat, jota operoi Suomen Erillisverkot. Järjestelmän rakensivat Karttakeskus (nykyisin CGI), Kilosoft Oy (nykyisin Cinia) ja Cygate Oy (nykyisin Telia).
Pian mukaan liittyivät muut teleoperaattorit sekä muun muassa Fortum (nykyisin Caruna), Ilmatieteen laitos ja pelastuslaitokset.
Ilkka Meriläinen on tyytyväinen työsarkaan: Krivatilla on edessään yhä kehittyvä tulevaisuus.
”Esimerkiksi kunnilla voisi olla tarvetta kriisitilanteiden keskitettyyn tilannejohtamiseen”, Erillisverkoista eläkkeelle jäämässä oleva Ilkka Meriläinen sanoo.
Lue lisää:
STUK syventää viranomaisyhteistyötä Krivat-palvelulla
Krivat-yhteistyöalusta auttoi Aila-myrskystä selviytymisessä
