Erikoisen vuoden 2020 jälkeen kaikki odottavat, että näkymät selkenevät ja maailma palautuu edes jossain määrin ennalleen. Emme kuitenkaan tiedä, milloin se tapahtuu. Siksi koronavaiheessakin on mentävä vauhdilla eteenpäin. Virve 2.0 -hankkeessa aloitamme tänä vuonna dataliittymien pilotoinnin ja tuotantomallin rakentamisen, kirjoittaa toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.
Suomen puolustuskykyä tietomurtoja ja kyberhyökkäyksiä vastaan vahvistaa kiinteä yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken. ”Meillä on yritysten ja viranomaisten välillä oikeasti toimiva keskusteluyhteys, ei vain yksisuuntainen viranomaisten regulaatio yrityksiin päin. Tästä kannattaa olla ylpeä. Samanlaista luottamusta ei ole esimerkiksi Ruotsissa teleyritysten ja viranomaisen välillä”, FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
Kun koronapandemia pakotti tietotyöläiset siirtymään laajasti etätöihin, tietoturva-aukkoja alkoi paljastua yhä tiuhemmin. Uudet etätyökäytännöt vaativat paitsi teknisiä myös asenteellisia muutoksia. ”Meidän pitäisi osata ja uskaltaa kertoa, jos jokin epäilyttää, ja myös tulla kuulluiksi organisaatioissa. Muuten riskialttiita aukkoja ei löydetä ajoissa”, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala.
Huoltovarmuuskeskus joutui myrskyn silmään heti koronakriisin alkumetreillä. Hankintatoimen rivit suoristettiin nopeasti, ja nyt organisaation painopisteinä ovat toimintaympäristön ennakointi, digiturvallisuus ja varastointijärjestelyt. ”Huoltovarmuuden näkökulmasta koronasta otetaan irti kaikki mahdollinen oppi”, HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.
Koronavuosi 2020 on kasvattanut merkittävästi erilaisia kyberuhkia, sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. ”Uhat ovat nykyään myös monimutkaisia ja globaaleja ja niitä pitää torjua jo ennalta. Kuluva vuosi onkin osoittanut, kuinka tärkeää on jatkuvasti pitää huolta turvallisuudesta ja tietoturvasta.”