Ilmastonmuutos ja maailmanpolitiikan epävakaus luovat paineita myös Suomen turvallisuustoiminnalle. ”On entistä tärkeämpää, että teemme asioita yhdessä ja varaudumme uhkiin ennalta”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen seuraa maailman tilannetta huolissaan mutta valppaana. ”Hybridivaikuttamiselle on tyypillistä, että se käyttää hyväkseen katvealueita: uhka voi tulla juuri sieltä, mistä sitä ei osata odottaa.”
Tekoäly on turvallisuustoimijoille ennen kaikkea mahdollisuus. Tekoäly tuo tehokkuutta ja tarkempaa tilannekuvaa, mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ole pikkujuttu.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona Lundström karsii myyttisyyden tekoälyn ympäriltä. Kyse on paremmasta teknologiasta, joka auttaa ottamaan tehot irti kaikesta datasta.
Ilmatieteen laitoksen meteorologin viikoittainen sääkeskustelu on yksi suosituimmista palveluista turvallisuuskriittisten toimijoiden Krivat-yhteistyöalustassa.
Suuren sähköhäiriön sattuessa koko Suomi olisi nopeasti polvillaan. Erillisverkkojen ja sähköyhtiöiden yhteinen Korkean varautumisen hanke parantaa huoltovarmuutta merkittävästi. Se turvaa viestinnän myös tulevaisuuden viranomaisverkossa.
Turvallisuuskriittisten toimijoiden yhteistyöalusta Krivat nopeuttaa häiriötilanteiden selvittämistä. Kaikki jäsenet ovat valmiita jakamaan tietojaan ja auttamaan toisiaan.
Pelastajat, poliisit ja monet muut turvallisuustoimijat kohtaavat työssään riskejä, joita toisissa ammateissa ei tule koskaan vastaan. Tunne turvallisuudesta työssä on tärkeää.
Kamerat ja erilaiset sensorit tuovat viranomaisten käyttöön arvokasta kuvaa ja mittausdataa. Laitteita ja tietoa hankittaessa pitää kuitenkin miettiä, miten niistä on todellista hyötyä.
Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan uudet teknologiat muuttavat väistämättä turvallisuusuhkien luonnetta. Verkkovakoilusta on tullut arkipäivää.
