Suomesta innovatiivisen turvallisuuden testilaboratorio?

Teknologia on kietoutunut turvallisuustoimijoiden arkeen, mutta viranomaisten käytettävissä olevat mahdollisuudet eivät aina vastaa sitä, mihin siviilissä on totuttu. Turvallisuutta voidaan lisätä uusien teknologioiden avulla.

Turvallisuustoimijoiden yhteistyössä Suomi on edelläkävijä. Myös sisäministeriön koordinoima sisäisen turvallisuuden strategia liputtaa organisaatio- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön puolesta.

Video SuomiAreenasta: Maailman paras turvallisuus!

1. Turvallisuus on tunne.

Perinteisesti turvallisuutta on kuvattu uhkien poissaololla ja niiden kontrollointina. Usein turvallisuutta tarkastellaan myös trendien ja tilastojen valossa tai viranomaisten suorituskyvyn ja vasteaikojen kautta. Turvallisuus on kuitenkin ennen kaikkea tunne. Tunne ohjaa käyttäytymistämme ja teemme päätökset usein tunteiden kautta. Onkin ristiriitaista, että Suomi on tilastojen perusteella maailman turvallisin maa, mutta suomalaisten oma kokemus turvallisuudesta ei noudata tätä trendiä.

2. Teknologia lisää turvallisuutta.

Teknologian kehitys on ollut hurjaa yli sata vuotta – ja vauhti näyttää vain kiihtyvän rajusti. Teknologian yleistyminen on lisännyt yhteiskunnan haavoittuvuutta, mutta ennen kaikkea teknologia on tuonut arkeemme turvallisuutta. Usein uuden teknologian lähtökohtana ei ole ollut turvallisuus, vaan aivan jokin muu elämän osa-alue. Muun muassa kuluttajamaailmaan kehitetyt erilaiset mobiilit paikannuspalvelut lisäävät arjen turvallisuutta. Esimerkiksi kansalaisen älypuhelin toimii keinona hälyttää apua ja paikantaa tapaturmapaikka sekä etsiä tietoa ja toimintaohjeita.

3. Suomesta testilaboratorio uudelle turvallisuusteknologialle.

Jotta turvallisuustoimijat saisivat kaiken irti uusista teknologisista innovaatioista, tarvitaan enemmän kohtaamisia. Viranomaisten tarpeet ja haasteet ovat usein erityyppisiä kuin kuluttajien teknologiatoiveet. Saman pöydän ääreen, yhteiseen dialogiin olisi saatava niin viranomaiset, teknologioiden kehittäjät kuin rahoittajatkin. Kaupallisesta näkökulmasta katsottuna suomalaisen viranomaiskentän volyymi uusille teknologioille on pieni. Meillä on kuitenkin ominaisuuksia, joita muualta saa etsiä: viranomaisten välinen yhteistyö on saumatonta ja erilaisiin kokeiluihin suhtaudutaan avoimesti, lainsäädäntö ei aseta ylitsepääsemättömiä esteitä ja validoitu Suomessa -tunnustus on laatutakuu. Viranomaiskenttämme voisi hyvin toimia uusien vientiteknologioiden testilaboratoriona.

4. Kuluttajien ja viranomaisten välille ei saa syntyä teknologiakuilua.

Sisäisen turvallisuuden strategian yhtenä tavoitteena on saada viranomaiset ja elinkeinoelämä yhdessä kehittämään palveluja ja ratkaisuja turvallisuushaasteisiin. Sisäisen turvallisuuden innovaatio-ohjelma on puolestaan yksi strategiasta kummunnut toimenpide. Ohjelmassa selvitetään, miten turvallisuustyössä voidaan hyödyntää tehokkaasti uutta teknologiaa ja tuottaa innovatiivisia palveluita. On tärkeää, että viranomaismaailma pysyy mukana teknologian kehityksessä. Kaikki tietävät, että jos siviilipuhelin on parempi kuin työpuhelin, motivaatio työpuhelimen käyttöön laskee. Ja tämä on vain yksi esimerkki negatiivisesta kehityksestä, jonka teknologiakuilu voi aiheuttaa.

5. Turvallisuustoimijat eivät voi ottaa riskejä, jotka laskevat toimintakykyä merkittävästi.

Kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön, on selvää, että viranomaisten toimintakyvyn on säilyttävä kaikissa oloissa. Uusia teknologioita kuitenkin tarvitaan ja niihin liittyviä riskejä arvioidaan tapauskohtaisesti. Varasuunnitelmat ja -toimintamallit ovat aina sisäänrakennettuna viranomaistyöhön. Yhden teknologian varaan voi vain harvoin turvautua.

Lue myös muiden asiantuntijoiden teesit:

Sebastian Sonntag: Mobiiliverkoista kaikki irti viranomaisille

Mikko Soikkeli: Uudet teknologiat synnyttävät eettisiä kysymyksiä

Antti Pelttari: Laiton kybervakoilu yleistyy

Lauri Oksanen: Kolme isoa teknologista harppausta meneillään