”Suomessa maailman turvallisimmat vaalit”
Hybridivaikuttamista, sinetöityjä paketteja, vaalitarkkailijoita ja salattua tiedonsiirtoa. Kun vaalikevättä tarkastelee hieman tarkemmin ja unohtaa vaalien poliittiset väännöt, pinnan alta paljastuu turvallisuuden ja varautumisen mielenkiintoinen maailma.
”Suomessa järjestetään maailman turvallisimpia vaaleja, mutta kaikkeen täytyy varautua ja kaikkeen on varauduttu”, oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen sanoo.
Äänestäminen vaaleissa on suomalaisille mutkaton tapahtuma. Kansalaisuuden lisäksi tarvitaan riittävästi ikää ja hieman viitseliäisyyttä saapua äänestyspaikalle: numero lippuun ja lippu laatikkoon. Viranomaiset tekevät kaikkensa, jotta äänestäminen olisi mahdollisimman turvallista ja vaivatonta kansalaisille.
Oikeusministeriössä vaali- ja puolueasioita hoitavan Heini Huotarisen mukaan eri viranomaiset ovat ministeriön johdolla valmistautuneet tuleviin eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin huolellisesti. Tänä keväänä erityisesti turvallisuuteen liittyvät teemat, kuten vaalihäirintä, epäasiallinen vaalivaikuttaminen ja disinformaatio, ovat herättäneet huolta ja keskustelua.
Vaalitoimitsijat koulutettu vaikuttamisesta
Kevään vaaleja on turvattu muun muassa kouluttamalla informaatiovaikuttamisesta niin virkailijoita, mediaa kuin puolueiden ehdokkaitakin. Yksi koulutetuista on erillisverkkolainen Ilkka Meriläinen, jolla on 15 vuoden kokemus vaalitoimitsijana olemisesta.
”En voi avata yksityiskohtia, mihin kaikkeen on varauduttu, mutta vaalien kulku varmistetaan laajalla rintamalla. Koulutuksissa käsiteltiin turvallisuutta, mahdollista häirintää, mahdollisten kyberhyökkäysten kohteita ja hyökkäyksiin reagoimista.”
Vaalitoimitsijat ovat vapaaehtoisia kansalaisia, jotka huolehtivat vaalipaikan järjestämisestä oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti ennen äänestyksen aloittamista. Toimitsijat hoitavat vaalitoimituksen ja valvovat äänestystä.
”Mielestäni vaalipäivän äänestysprosessi ja äänten laskenta on turvallinen ja varmistettu. Vaalisalaisuus säilyy hyvin”, Erillisverkoissa Krivat-palvelusta vastaava Meriläinen sanoo.
”Ensimmäinen äänestäjä varmistaa, että uurna on tyhjä, jonka jälkeen se sinetöidään ja äänestys voi alkaa. Laskennan aikana äänestyslippuja käsittelee koko vaalilautakunta, joka varmistaa, ettei äänestyslippuja katoa. Kaikki jäsenet osallistuvat äänteenlaskentaan ja puheenjohtaja vastaa siitä, että kaikki tapahtuu oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti,” Meriläinen kuvaa.
Tietojärjestelmät nopeuttavat
Suomessa hyödynnetään vaalien aikana erilaisia tietojärjestelmiä, muun muassa digitaalista äänioikeusjärjestelmää, joka nopeuttaa äänestäjien tunnistusta. Huotarisen mukaan eri tietojärjestelmillä on vaaleissa kuitenkin vain tukeva ja nopeuttava tehtävä. Sähköiseen tiedonsiirtoon ja verkkoihin liittyy aina riskejä.
”Meillä vaalit hoidetaan kuitenkin perinteisellä lippuäänestyksellä eli paperilla, mikä jo osaltaan suojaa varsinaista vaalitulosta vääristämiseltä. Vaikka tietojärjestelmät kaatuisivat, vaalit voidaan järjestää,” Huotarinen muistuttaa.
Meriläisen mukaan äänioikeusjärjestelmä on vaalitoimitsijoille jo tuttu, ja se on toiminut hyvin ja tietoturvallisesti.
”Tietoliikenne ja vaalipaikan työasema testataan, ennen kuin järjestelmän käyttö aloitetaan. Tiedot siirretään reaaliaikaisesti keskusvaalilautakunnan tietojärjestelmään salattuina ja autentikoituina,” hän kertoo.
Ääntenlaskennan jälkeen äänestysliput kuljetetaan vielä sinetöidyssä paketissa keskusvaalilautakuntaan.
”Kuljetuksessa tulee olla aina kaksi henkilöä. Lisäksi koko vaalitoimituksesta pidetään pöytäkirjaa, joka myös sinetöidään ja viedään samalla keskusvaalilautakuntaan,” Meriläinen sanoo.
”Ei erillistä vaalipalokuntaa”
Heini Huotarisen mukaan suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on osoittanut toimivuutensa vaaleissa. Turvallisuus tehdään yhdessä -ajattelu eli jokaisen ja koko yhteiskunnan osallistaminen turvallisuuden rakentamiseen sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen ovat menestysresepti.
”Eri viranomaiset tekevät paljon yhteistyötä vaaleihin valmistauduttaessa ja vaalien aikana, mutta lähtökohtaisesti jokainen hoitaa kuitenkin omiin toimintavaltuuksiinsa liittyvät tehtävät. Ei ole olemassa esimerkiksi erillistä vaalipalokuntaa,” Huotarinen sanoo.
Vaaleissa korostuu erityisesti yhteistyö oikeusministeriön, Oikeusrekisterikeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen kanssa. Huotarisen mukaan myös muiden viranomaisten välinen toiminta on saumatonta.
Vaalit laissa rauhoitettu tapahtuma
Kyber- ja tietoturvallisuushaasteiden lisäksi Suomessa varaudutaan erilaisiin fyysisiin uhkiin, vaikka täällä esimerkiksi vaalimellakointi ei ole ollut yleistä.
Ilkka Meriläisen vaalitoimitsijauralla ei ole sattunut turvallisuutta uhkaavia tilanteita.
”Vaalitoimitus on laissa rauhoitettu tapahtuma. Vaalilautakunnan puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille annetaan turvallisuuskoulutus. Äänestyksen aikana käytettävissä on lisäksi päivystysnumero, josta esimerkiksi vartijan saa nopeasti paikalle. Myös poliisin voi tarvittaessa kutsua. Lisäksi äänestyspaikka voidaan puheenjohtajan päätöksellä lyhytaikaisesti sulkea ja päästää yksi äänestäjä kerrallaan sisään”, hän kertoo.
Turvalliset ja toimivat vaalit ovat niin viranomaisille kuin vapaaehtoisille vaalitoimitsijoillekin kunnia-asia ja ylpeyden aihe.
”Vaalilautakunnissa on hyvä ilmapiiri ja talkoohenki. Sitä voisi verrata esimerkiksi vapaapalokuntatoimintaan. Mielestäni vaalilautakuntatyö on palvelus yhteiskunnalle,” Meriläinen kiteyttää.
