Sisäisen turvallisuuden rahoituksesta ei voi tinkiä – investoinnit säästävät niin rahaa kuin henkiäkin
Suomen sisäinen turvallisuus on perusta, jolle kansalaisten sujuva arki rakentuu. Kyse on esimerkiksi siitä, että poliisi löytää paikalle järjestyshäiriötä taltuttamaan, ensihoitajalle saadaan potilaan tiedot hyvissä ajoin jo ennen kuin ambulanssi kaartaa pihaan ja että tiedämme, että rajavartioillamme on käytössä oikea kalusto meripelastustehtävälle. Turvallisuustoimijat ovat arjen etulinjassa varmistamassa, että apu on saatavilla, kun sitä eniten tarvitaan. Nämä sankarit pitävät yhteiskuntaa pystyssä myös äärimmäisen vakavissa häiriöissä jopa sotatilassa – kuka muu ottaisi rosvot kiinni, sammuttaisi tulipalot ja sitoisi haavat?
Kiristyvän turvallisuustilanteen lisäksi meitä ahdistaa tiukka taloustilanne. Taloudellisesti haastavat ajat saattavat houkutella päättäjiä kohdentamaan leikkauksia alueille, joiden vaikutukset eivät ole välittömästi nähtävissä. Tämä on lyhytnäköistä. Sisäisen turvallisuuden ja siihen linkittyvän kriittisen infrastruktuurin rahoituksen unohtaminen on riski, johon meillä ei ole varaa. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on muistettava myös rahoitusta pohdittaessa.
Kriittinen tietoliikenne on osa kokonaisturvallisuuden infrastruktuuria. Me Erillisverkoilla olemme säännöllisesti median otsikoissa Virve 2 -palvelumme rakentamisesta : se on valtion kallein it-hanke. On selvää, että viranomaisverkon päivittäminen nykyisen Tetra-teknologian piiristä laajakaistaiseen aikaan ei ole halpaa (eikä helppoa). Turvallisuustoimijoiden yhteinen nykyaikainen ja toimintavarma viestintäpalvelu on kuitenkin nähty elintärkeäksi tilannejohtamisen, työturvallisuuden ja eri viranomaisten yhteistyön kannalta. Virve 2:sta voi arvioida pelkkien kulujen näkökulmasta, mutta vaikuttavampaa olisi tarkastella sen tuottavuutta: parhaimmillaan voimme säästää niin pelastajien kuin pelastettavien henkiä. Valtion budjettinäkökulmasta Virveä on siis tarkasteltava Suomen varautumisen, kriisivalmiuden ja puolustuksen kehittämisen kokonaisuudessa.
Investoinnit ja ylipäätään riittävä rahoitus sisäiseen turvallisuuteen oli se sitten henkilöstöä, työvälineitä tai tietoliikenneyhteyksiä takaavat turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn. Tällä on myös turvallisuuden tunteeseen liittyvä vaikutus: kansalaisten luottamus valtion kykyyn taata turvallisuus ja sujuva arki perustuu näkyviin ja konkreettisiin toimiin, joita turvallisuusviranomaiset päivittäin tekevät. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus on perinteisesti rakentunut kansalaisten luottamukselle. Sisäisen turvallisuuden rahoituksen turvaaminen ei ole siis vain tärkeää, vaan se on perusedellytys koko yhteiskunnan vakaudelle ja hyvinvoinnille.
