Shahzad Butt: Atari vei mennessään jo 80-luvulla, nyt rakennan turvallisempaa tulevaisuutta

Turvallisuudentekijät-juttusarjassa asiantuntijamme kertovat työstään ja arjestaan. Senior cloud engineer Shahzad Butt vastaa Erillisverkkojen turvapilvipalvelujen infrastruktuurin teknisestä toteuttamisesta, kehittämisestä ja automatisaatiosta.

Mitä työhösi kuuluu?

Työni on enimmäkseen koodausta. Yhdessä kollegoideni kanssa huolehdimme siitä, että Erillisverkkojen tarjoama kotimainen ja viranomaisten turvallisuusvaatimukset täyttävä pilvipalvelu toimii. Olen mukana myös esimerkiksi laajakaistaisen Virven testauksessa.

Kaikki työssäni on kiinnostavaa! Joka päivä edessä on uusi haaste, ja minusta on aina innostavaa oppia uutta. Työni vaatii todella syvällistä teknistä osaamista. Pitää myös tietää, mitä kriittisen viranomaistiedon käsittely edellyttää – esimerkiksi mitä saa olla esillä, mitä ei ja miten tietoa suojataan.

Meillä Erillisverkoissa ei ole hierarkiaa eikä muureja johtajien ja työntekijöiden välillä. Olemme vähän kuin perhe, ja pystymme puhumaan kaikesta avoimesti.

Tiimimme on mahtava ja uskon sen näkyvän myös asiakkaillemme: meiltä saa parasta palvelua. En pidä erityisemmin etätöistä, sillä toimistolla on rentoa ja meillä kaikki auttavat toisiaan.

Suomen kieli tuottaa minulle ajoittain haasteita. Puhun, ymmärrän ja kirjoitan suomea, mutta kielitaitoni ei ole vielä täydellinen. Onneksi minulla on hyvä pomo ja tiimi, joilta saan aina tarvittaessa apua. Mielestäni meillä Erillisverkoissa ei ole hierarkiaa eikä muureja johtajien ja työntekijöiden välillä. Olemme vähän kuin perhe, ja pystymme puhumaan kaikesta avoimesti.

Miten päädyit töihin Erillisverkoille?

Talo oli minulle entuudestaan tuttu, sillä työskentelin aiemmin Airbusilla, joka on Erillisverkkojen kumppani viranomaisverkko Virvessä. Tulin tuolloin tosi hyvin juttuun koko Erillisverkkojen tiimin ja etenkin nykyisen pomoni Pasi Vepsän kanssa, joten päätin hakea tänne töihin. Aloitin Erillisverkoissa loppuvuonna 2020.

Ennen Erillisverkkoja ja Airbusia olen ehtinyt tehdä it-alan töitä myös Italiassa ja Thaimaassa, mutta varsinainen koodaajan urani alkoi kuitenkin vasta Suomessa.

Suomeen integroituminen vaati minulta valtavaa oppimisloikkaa.

Kun muutin Suomeen vuonna 2007, en saanut heti oman alan töitä, ja ensimmäinen työpaikkani oli ruokakaupassa. Työmarkkinoiden vaatimukset it-alalla ovat täällä aika kovat, sillä Suomi on monia suuriakin maita edellä teknologiassa – ja koulutustaso muutenkin korkea.

Suomeen integroituminen vaati minulta valtavaa oppimisloikkaa. Tietotekninen osaamiseni ei ollut ajan tasalla, ja tietysti minun piti oppia myös vaikea suomen kieli. Olen opiskellut Suomessa lähiverkkoasentajaksi ja parhaillaan suoritan etäopintoina Master of Computer Science -tutkintoa walesilaiseen Wrexham Glyndwr -yliopistoon, josta valmistun ensi vuonna.

Mikä toi sinut aikoinaan Suomeen?

Asuin 13 vuotta sitten Italiassa, jossa ystävystyin suomalaisen naisen kanssa. Hän sai ajatuksen, että järjestäisi treffit minulle ja hänen Suomessa asuvalle siskolleen. Kun hänen siskonsa sitten saapui lomamatkalle Italiaan, tapasimme – ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Muutin siis vuonna 2007 rakkauden perässä Suomeen.

Sittemmin opiskelin täällä, sain työpaikan, kavereita, perheen ja kaksi lasta. Suomessa elämä on ihan täydellistä, ja tämä on maailman paras paikka perheelleni. Suomi on ollut minulle jo pitkään kotimaa, ja lapsuuden perheenikin asuu nykyään Euroopassa.

Mikä teknologiassa kiehtoo sinua?

Kiinnostuin tietokoneista jo lapsena, kun pelasin ensimmäistä kertaa Atari-konsolilla. 1980-luvulla kehitetty Foxpro oli ensimmäinen ohjelmointikieli, jonka opin. Se herätti kiinnostuksen koodaamiseen.

Teknologia kiinnostaa, koska se rakentaa tulevaisuutta. Pystymme kehittämään asioita, joista tulee tulevaisuudessa ihmisten arkea. Vaikkapa sata vuotta sitten ihmiset eivät olisi mitenkään voineet käsittää nykyistä älypuhelinta – tällaisessa on jotain maagista.

Koneilla on jo nyt enemmän älyä kuin ihmisillä, mutta koodi on meidän ihmisten kehittämä.

Tekoäly ja seuraavan sukupolven 6G-verkko ovat valtavan kiinnostavia ilmiöitä. Koneilla on jo nyt enemmän älyä kuin ihmisillä, mutta koodi on meidän ihmisten kehittämä.

Teknologian myötä myös turvallisuus kehittyy. Jos ihminen joutuu esimerkiksi onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi kadulla eikä kykene puhumaan, tulevaisuudessa kännykän avulla toimiva tekoäly voi ymmärtää, että hänellä on hätä ja lähettää apua paikalle. Se pelastaa ihmishenkiä.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Minulla on tosi vähän vapaa-aikaa, sillä yleensä opiskelen aina työpäivän jälkeen. Siihen kuuluu esimerkiksi tekoälyyn ja koneoppimiseen liittyvää koodausta sekä eettisten tietomurtojen tekemistä. Perheeni ei tosin aina tykkää, kun olen koko ajan kirjoittamassa koodia.

Pyhitän toki aikaa myös rakkailleni: käymme perheen kanssa kävelyllä metsässä ja harrastamme keilausta. Ennen koronaa matkustimme tosi paljon eri puolilla Eurooppaa. Toivottavasti pääsemme taas pian matkaan.