Kuinka pitää pää kylmänä uhkien keskellä, kun Euroopassa on käynnissä sota? ”Kaikki mitä tarvitaan poikkeusoloissa, pitää olla käytössä jo normaalioloissa”, korostaa alan huippuasiantuntija, sisäministeriön pelastusneuvos Janne Koivukoski Turvassa365-podcastissamme.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus on yksi säteilyvalvonnan kehityksen merkittävistä käännekohdista. Tänä päivänä näytämme niin säteilyvalvonnassa kuin viranomaisverkko Virven kehittämisessä esimerkkiä koko maailmalle. Viranomaistemme käytössä on ollut edistyksellisiä innovaatioita ensimmäisenä, kirjoittaa blogivieraamme pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriön pelastusosastolta.
”Krivatissa on tavattoman paljon potentiaalia”, sanoo ohjausryhmän uusi puheenjohtaja, HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen. Viimeistään korona-aika on kirkastanut, miten tärkeää kriisijohtamisessa on jakaa yhteinen tilannekuva. ”Ilman sitä ei ole yhteistä tilanneymmärrystä, päätöksentekoa eikä järkevää toimintaa.”
Säteilyturvakeskus (STUK) on valinnut Erillisverkkojen Krivat-palvelun viranomaisviestinnän ja tilannekuvan jakamisen työkalukseen. Muutos on mullistava: yhteinen verkko mahdollistaa useiden turvallisuuskriittisten toimijoiden ajantasaisen tietojenvaihdon. Kun vastassa on näkymätön vihollinen kuten säteily, turvallisuustoimijoiden yhteistyön on oltava saumatonta.
Kesämyräkkä on lyhyt ja rajautuu pienelle alueelle, talvimyrsky voi kestää tunteja ja kattaa koko maakunnan. Sääilmiöihin osataan varautua yhä paremmin.
