Tietoverkkojen turvallisuuden varmistaminen ja niiden suojaaminen hyökkäyksiltä asettaa yhä enemmän vaatimuksia sekä valtioille että yrityksille. Kysymys on jatkuvasta kilpajuoksusta. Sitä mukaa kun teknologiayritykset kehittävät uusia tapoja suojata niiden laitteita ja ohjelmistoja, niin yksityiset kuin valtiollisetkin hyökkääjät kehittävät menetelmiä päästä suojausten läpi.
”Digitaalisuus ja kyberturvallisuus ovat osa meidän jokaisen arkea. Me kaikki voimme tehdä osamme yhteisen turvallisuuden eteen, mutta valtion pitää vastata kokonaisnäkemyksestä”, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta.
”Koronapandemia on pakottanut meidät kaikki miettimään työyhteisön ja tietoturvan merkitystä. Kun maailma on muuttunut, tuotekehityksen on pysyttävä uuden normaalin vauhdissa. Koronan toisen aallon uhatessa on tärkeää hyödyntää kevään oppeja”, Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki pohtii.
Korona-aika näkyy kyberhyökkäyksissä, joissa viruspandemian uhkaa käytetään tietoisesti hyväksi. Ajankohtainen ilmiö on myös etätyö, jonka yhtäkkinen laajeneminen on lisännyt tietoturvariskejä. ”Kun tehdään töitä kotona, ohjelmistojen ja osaamisen pitää ehdottomasti olla ajan tasalla”, sanoo Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Mikko Heiskanen.
”Bitit eivät tunne rajoja eivätkä tarvitse passia. Tiedolla vaikuttaminen on yhä taitavampaa ja globaalimpaa. Jotta säilyttäisimme digitaalisen itsenäisyyden, meidän pitää tehdä kaikki, mitä suinkin voimme: tämä vaatii turvallisuustoimijoiden hyvää yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti”, sanoo Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.
Ilmastonmuutos ja maailmanpolitiikan epävakaus luovat paineita myös Suomen turvallisuustoiminnalle. ”On entistä tärkeämpää, että teemme asioita yhdessä ja varaudumme uhkiin ennalta”, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen seuraa maailman tilannetta huolissaan mutta valppaana. ”Hybridivaikuttamiselle on tyypillistä, että se käyttää hyväkseen katvealueita: uhka voi tulla juuri sieltä, mistä sitä ei osata odottaa.”
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajana alkuvuoden 2020 työskennellyt Tomi Lounema korosti tuolloin haastattelussamme suomalaisten yhteishengen osuutta varautumisessa. ”Arvaamattomuus maailmassa on lisääntynyt. Naapuriapu ja kaverista huolta pitäminen ovat suuri voimavara, jos tapahtuu jotain odottamatonta.”
Tekoäly on turvallisuustoimijoille ennen kaikkea mahdollisuus. Tekoäly tuo tehokkuutta ja tarkempaa tilannekuvaa, mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ole pikkujuttu.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona Lundström karsii myyttisyyden tekoälyn ympäriltä. Kyse on paremmasta teknologiasta, joka auttaa ottamaan tehot irti kaikesta datasta.
