Rokoteuutisten varjoon jäi digiloikka, josta ei ole paluuta
Kun muutin Kööpenhaminasta vapaaksi kirjeenvaihtajaksi New Yorkiin keväällä 1999, yksi ensimmäisistä toimeksiannoistani oli käydä Bostonin vieressä sijaitsevassa Cambridgessa tapaamassa MIT:ssa työskennellyttä intialaisprofessori Vijay Kumaria.
Kumar työskenteli siihen aikaan tutkijana yliopiston Academic Computing -osastolla. Haastattelin häntä erityisesti tietotekniikan tulevaisuudesta.
Kumarin käsitys oli tiivistettynä se, että noin kymmenen vuoden kuluessa, kunhan tiedonsiirtonopeudet ja kaistaleveydet kasvavat, paikkasidonnaisuus tulee menettämään merkityksensä ainakin tietotyön tekijöiden parissa. Kumar ajatteli, että tulevaisuudessa on se ja sama, onko osa hänen työryhmästään Cambridgessa ja osa Intian Chennaissa tai työskentelevätkö ihmiset kotonaan vai tulevatko he yliopiston kampukselle.
Jos tulevat, Kumar ennusti, he tulevat siksi, että viihtyvät muiden ihmisten seurassa paremmin kuin työskennellessään yksin kotona. Työn tulosten kannalta sijainnilla on merkitystä vain poikkeustapauksissa. Kumar uskoi, että tulevaisuudessa ihmiset ovat kasvavassa määrin yhteydessä toisiinsa tietoverkkojen kautta riippumatta siitä, ovatko he samassa huoneessa vai eri puolilla maailmaa.
Kumarin mukaan oli myös selvää, että tulevaisuudessa henkilökohtainen tietotekniikka muuttaa käytännössä lähes kaikki toimintatapamme. Teknologia integroituu asioihin, joita teemme päivittäin, olipa kysymys sitten perille löytämisestä, opiskelusta, terveydenhuollosta, kaupankäynnistä, laskujen maksamisesta tai uutisten seurannasta. Tämä ei koske yksinomaan Yhdysvaltain tai Euroopan kaltaisia länsimaita vaan lopulta myös kolmatta maailmaa.
Kumarin ennustus oli rohkea, kun muistetaan, että ensimmäinen todella massoille suunniteltu aito taskutietokone, Iphone, julkistettiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Tämä puolestaan pohjusti älypuhelinvallankumouksen ja miljoonien erilaisten sovellusten kehittämistä. Nykyään maailmassa arvioidaan olevan käytössä noin 3,8 miljardia älypuhelinta.
Edelleen MIT:ssa työskentelevän Kumarin ennustukset 21 vuoden takaa ovat osuneet pääasiassa oikeaan. Muutos on tosin tapahtunut hitaammin kuin hän arvioi, mutta viimeistään koronan aiheuttaman digiloikan johdosta voimme sanoa maailman muuttuneen perusteellisesti lyhyessä ajassa.
Samaan aikaan kun maailma on keskittynyt seuramaan koronavirusrokotteen kehittämistä ja saamista käyttöön, pandemia on aiheuttanut ennenäkemättömän digiloikan, joka säilyy myös sen jälkeen kun korona on saatu kuriin. Meitä palvelevat nyt yhä paremmat yhteydet ja ohjelmistot. Kuva: Photo by Anna Shvets from Pexels
Digiloikka on jäänyt rokoteuutisten varjoon
Takaisin tähän päivään. Manner-Eurooppa odottaa parhaillaan kuumeisesti ensimmäisten koronarokotteiden hyväksymistä käyttöön. Ensimmäiset parisataatuhatta brittiä ja amerikkalaista on jo rokotettu, ja ainakin joidenkin lääkeyhtiöiden pörssikurssit ovat lennähtäneet kattoon.
Hyvien rokoteuutisten katveeseen on jäänyt se valtava muutos, joka on meneillään informaatioteknologiassa ja siihen keskittyneissä yrityksissä. Viimeistään koronan aiheuttaman pakon vuoksi yrityksissä ja organisaatioissa on maailmanlaajuisesti siirrytty kokonaan uusiin toimintakulttuureihin, joiden keskeinen edellytys on toimiva informaatioteknologia.
Kuluttajamarkkinoilla on nähty historiallisen suuri verkkokaupan kasvu, yritysten välisessä kaupassa verkkotapaamisista on tullut sääntö, suurin osa pankeista on siirtänyt lähes koko asiakaspalvelunsa verkkoon ja asiointi viranomaisten kanssa tapahtuu sähköisesti aina, kun se on mahdollista. Edellytykset muutokselle vaihtelevat maittain, mutta Suomen tapaisissa maissa, joissa digitaalinen infrastruktuuri on ollut valmiiksi hyvässä kunnossa, muutos on tapahtunut erityisen nopeasti.
Ilman kehittynyttä teknologiaa koronan aiheuttama yhteiskuntien halvaantuminen ja taloudelliset menetykset olisivat olleet moninkertaiset. Ei tarvitse kuin kuvitella tilanne, jossa etätyö ei olisi ollut käytettävissä oleva vaihtoehto eikä verkkokauppaa olisi kehitetty.
Koronarokotteesta riippumatta paluuta entiseen ei ole. Koronan myötä digitaaliset ratkaisut toimivat ja ovat paljon kustannustehokkaampia kuin aikaisemmat käytännöt.
Lentoliikenne ei palaa ennalleen
Pysyvän muutoksen aiheuttamat näkyvimmät sopeutumistarpeet kohdistuvat toimitilabisnekseen ja lentoliikenteeseen.
Jälkimmäisen osalta korona on lyhyessä ajassa opettanut, että iso osa rutiininomaisista bisnes- ja neuvottelumatkoista voidaan korvata etäyhteyksillä. Vaikka bisnesmatkustajien osuus lentomatkustajista on ollut keskimäärin vain 12 prosenttia, he ovat tuoneet lentoyhtiöiden tuloista neljänneksen tai parhaissa tapauksissa jopa kolme neljäsosaa.
Valitukset etätyöskentelyn yksinäisyydestä ja videopalaverien aiheuttamasta kokonaisvaltaisen kommunikaation rajallisuudesta perustuvat yhtäältä oikeisiin kokemuksiin mutta toisaalta myös siihen, että todella käyttökelpoisten videokokousjärjestelmien hankintaan herättiin vasta kun etätöihin oli jo siirrytty.
Palaverit kännykän tai alaviistosta tuijottavan ruudun kautta katkeilevan yhteyden välityksellä ovat aivan oikeasti epämiellyttävä kokemus. Jos laitteet ovat kunnolliset ja yhteydet toimivat, tilanne muuttuu ainakin teknisesti paljon helpommaksi.
Maailman lentoyhtiöt eivät enää edes laske sen varaan, että liikenne palaisi ennalleen koronan jälkeen. Taustalla vaikuttavat myös päästötavoitteet: esimerkiksi Euroopassa EU julkisti jo ennen pandemian alkua kunnianhimoisen päästövähennyssuunnitelmansa, jossa mantereen sisäistä matkustusta pyritään siirtämään mahdollisimman paljon juniin.
Niin suomalainen Finnair kun muutkin lentoyhtiöt siirtävät nyt koneitaan vanhimmasta päästä ennätystahtia romutettaviksi ja vähän uudempia koneita muunnetaan kasvavan verkkokaupan johdosta rahtikäyttöön. Maailmalla on vielä pitkään ylitarjontaa uusista tai vähän käytetyistä lentokoneista.
Euroopan ilmailuteollisuuden jättiläinen, ranskalais-saksalais-brittiläis-espanjalainen Airbus kertoi kesäkuussa vähentävänsä työvoimastaan 11 prosenttia eli 15 000 työntekijää tämän vuoden aikana. Kun Atlantin toisella puolella Boeing toimitti asiakkaille viime vuoden toukokuussa suosituimman koneensa 787 Dreamlinerin keskimäärin kerran päivässä, tämän vuoden toukokuussa koneita toimitettiin yhteensä neljä kappaletta.
Digitoimisto korvaa pysyvästi osan toimistoista
Parhaiten tunnettu esimerkki koronan aiheuttamasta digiloikasta on viime kevään karanteenisääntöjen myötä äärimmäisen nopeasti tapahtunut etätyöskentelyn ja videokokousten yleistyminen. Koronavirus siirsi satoja miljoonia tietotyöläisiä toimistoista kotitöihin ja tietoverkkojen varaan.
Vaikka koronan ensimmäisen aallon jälkeen paluumuuttoa takaisin työpaikoille ehti jo jonkin verran tapahtua, uusien etäisyyssääntöjen mukaan moniin toimistoihin ei enää mahdu samaa määrää ihmisiä kuin aikaisemmin.
Erilaisissa organisaatioissa ympäri maailman on viimeistään nyt herätty siihen, että merkittävää osaa toimistoissa tehdystä tietotyöstä tai aikaisemmin henkilökohtaisesti hoidetuista tapaamisista ei yksinkertaisesti kannata enää siirtää verkosta reaalimaailmaan: jatkamalla etätöitä ja pitämällä kokoukset verkossa säästetään merkittävästi rahaa sekä toimitila- että matkakuluissa.
Jopa Euroopan parlamentti teki äkkimuutoksen
Täällä Brysselissä Euroopan parlamentin johtavat virkamiehet vieroksuivat etätyöskentelyä sinnikkäästi vuosikymmeniä. Niin henkilöstön kuin europarlamentaarikkojen kotoa työskentelylle oli asetettu tiukat rajoitukset.
Kun koronatilanne kriisiytyi Euroopassa maaliskuussa, Euroopan parlamentti siirtyi digiyhteyksiin muutamassa viikossa.
Todellisuudessa kukaan ei enää usko, että parlamentti palaisi kokonaan vanhoihin käytäntöihinsä senkään jälkeen, kun koronavirusrokote on saatu jakeluun koko Euroopassa. Samalla monet EU:n vireillä olleet uudet toimitilahankkeet on nyt pantu jäihin. Uusia tiloja on vaikea perustella, jos entisillekään ei löydy tulevaisuudessa riittävää käyttöä.
Pandemian ensimmäisen aallon aikana toimistotilojen kysynnän ennakoitiin eri arvioiden mukaan laskevan maailmanlaajuisesti – ainakin väliaikaisesti – jopa 30 prosenttia. Kasvaneen etätyöskentelyn johdosta kysyntä tulee tuskin palaamaan ennalleen myöskään koronakriisin jälkeen.
Ihmisten tarpeet eivät muutu
Muutokset käyttäytymisessä eivät tietenkään rajoitu vain työhön ja opiskeluun. Yhdysvalloissa erilaisten treffisovellusten käyttö oli syyskuuhun 2020 mennessä kasvanut lähes viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna.
Alan markkinajohtajan Match Groupin mukaan Tinderin tapaiset deittisovellukset ovat löytäneet uusia käyttäjiä erityisesti nuorista ja naisista – siis ryhmistä, joiden oli aikaisemmin helpointa löytää seuraa livenä muun muassa baareista ja muista kokoontumispaikoista.
Vaikka koronasta hengissä selvinneet kapakat aikanaan avataankin ja asiakkaat palaavat takaisin, se ei suinkaan tarkoita, että he samalla luopuisivat sähköisistä deittipalveluista, jotka pandemia heille opetti. Käy kuten yrityksissä opettaa suomalaiset aikanaan juomaan sivistyneesti viiniä arkiaterioilla perjantaipullojen sijaan: viiniä kyllä opittiin nauttimaan, mutta perjantaipullo pysyi.
Deittipalvelujen suosion lisääntyminen kertoo kuitenkin hyvin siitä, kuinka ihmisten perustarpeet pysyvät ennallaan, vaikka mahdollisuudet niiden tyydyttämiseen muuttuisivatkin. Samaan aikaan kun koronaviruksen seuraukset ovat olleet hyvinvointibisnekselle eli muun muassa ravintoloille ja baareille katastrofi, netin deittipalveluyritykset tahkoavat rahaa ennätystahtia.
Digitalisaatio on kuin rautatiet 150 vuotta sitten
Pandemia-ajan suuria voittajia ovat olleet myös verkkokaupat. Sadat miljoonat ihmiset ostavat niiden kautta nyt tavaraa, jota ei saa muualta erilaisten koronan vuoksi säädettyjen kivijalkakauppojen sulkujen takia.
Amerikkalaisen McKinseyn raportin mukaan verkkokauppa Yhdysvalloissa kasvoi vuoden 2020 alusta kolmessa kuukaudessa saman verran kuin mihin normaalioloissa olisi mennyt kymmenen vuotta.
Vaikka osa asiakkaista palaa takaisin ostoskeskuksiin ja kivijalkakauppoihin, kun se on mahdollista, merkittävälle osalle kuluttajista muutos on pysyvä, koska korona on ehtinyt opettaa verkkokauppojen kätevyyden.
Muun muassa Amazon ilmoitti jo maaliskuussa palkkaavansa 100 000 uutta työntekijää kasvaneen kysynnän johdosta. Samalla Amazonin pääomistaja Jeff Bezos kertoi nostavansa kaikkien työntekijöidensä palkkaa kahdella dollarilla tunnilta, mikä osaltaan kertoo siitä, että bisneksellä pyyhkii nyt hyvin.
Koronavirus tekee myös joistakin miljardööreistä entistäkin varakkaampia. Siinä, missä matkustamisen romahduksen seurauksena maailman lentoyhtiöille ennakoidaan nyt konkurssiaaltoa, etätyöskentelyn, videoneuvottelun tai vaikka online-juhlat mahdollistavat teknologiat elävät kaikkien aikojen buumia.
Esimerkiksi Zoom-videokonferenssiohjelmiston kehittäneen 51-vuotiaan kiinalaisamerikkalaisen Eric Yuanin omaisuuden arvo nousi vuoden 2020 ensimmäisten kymmenen viikon aikana lähes kahdella miljardilla eurolla.
Jos 150 vuotta sitten uusia miljardiomaisuuksia kartutettiin Cornelius Vanderbildtin esimerkin mukaan rakentamalla rautateitä, nykyään se tapahtuu Yuanin tapaan kehittämällä ihmisten välille yhä paremmin toimivia digitaalisia yhteyksiä.
