Rauli Paananen: Tehdään kyberturvallisuudesta kansalaistaito ja vientituote
Digitalisaatio on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme. Se on kiinteä osa kansalaisten arkea, ja myös kyberturvallisuuden tulee olla sitä. Kyberturvallisuus on otettava huomioon jo palveluita rakennettaessa, ei vasta jälkikäteen, kun niitä jo käytetään.
Kyberturvallisuuden kehittämisohjelma perustuu Suomen kyberturvallisuusstrategiaan, joka on päivitetty hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2019.
Hallituskausien yli ulottuvaa kehittämisohjelmaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Tämän lisäksi valtiovarainministeriössä on ollut vuodesta 2019 käynnissä Haukka-toimeenpanosuunnitelma, joka on osa julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden kehittämistä. Osa kehittämisohjelmakokonaisuutta on myös Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelma, joka tähtää kriittisen infran suojaamiseen kybertoimintaympäristössä.
Kokonaisuus on mittava panostus suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden eteen, kun kaikki siihen liittyvät toimenpiteet saadaan toteutettua.
Tämä ei ole pikamatka vaan maratonjuoksu, jossa suomalaista kyberturvallisuutta kehitetään pitkällä aikavälillä.
Jotta pärjäämme tulevaisuudessa, tavoitteemme on rakentaa vahva suomalaisen kyberturvallisuuden ekosysteemi, joka koostuu huippuluokan osaamisesta, eri tahojen tiiviistä yhteistyöstä kuin vahvasta kotimaisesta kyberturvateollisuudestakin – ja sitten meillä pitää olla kansallisia kyberturvakyvykkyyksiä.
Valkohattuhakkerit vierailuille kouluihin
Meidän on pidettävä huolta osaamisestamme: ilman sitä emme pärjää jatkuvasti kehittyvässä digitalisaatiossa. Meillä pitää olla hyvää arkipäivän osaamista, mutta myös kyberturvallisuuden huipputaitajia. Digiturvallisuuteen liittyvien asioiden pitäisi olla kansalaistaitoja. Tässä näen erityisen suuren roolin esimerkiksi järjestöillä, koska viranomaisviestintä ja opastus ei aina tavoita kaikkia kansalaisryhmiä.
Jo kehittämisohjelman valmistelun aikana Kyberturvallisuuskeskus on käynnistänyt järjestöjen kanssa verkostomaisen toiminnan. Näin saamme tehostettua viranomaisviestintää eri ryhmille – puhutaan sitten ikäihmisistä tai lapsista. Meidän on mietittävä myös, millaisia kehittämistarpeita koulutusohjelmissa saattaa olla, jotta pärjäämme paremmin digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Kyberala on yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa käynnistänyt valkohattuhakkerihaasteen, ja myös kryptologian opetusta kouluissa edistetään.
Kyberalalla on akuutti osaajapula. Koulutukset ovat erittäin tärkeitä, jotta saamme tätä vajausta paikattua. Ongelmaan on jo tartuttukin: Business College Helsingillä on täydennyskoulutusohjelma, suomalaiset yritykset ovat käynnistämässä omaa akatemiatoimintaa, Suomen Kyberala on yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa käynnistänyt valkohattuhakkerihaasteen, ja myös kryptologian opetusta kouluissa edistetään. Näiden kaikkien avulla saamme lisää osaamista ja innostettua ihmisiä alalle.
Erityisesti haluan nostaa esille verkkomaailman tämän hetken supertähdet eli valkohattuhakkerimme. He tekevät todella vastuullista työtä verkossa ja opastavat, miten asioita tehdään oikein. Näkisin heissä myös voimavaran, kuinka näitä asioita voidaan tuoda esille kouluissa – että he ovat vierailevina tähtinä. Ja tiedän, että joissakin oppilaitoksissa näin jo tapahtuukin.
Suomalaista kyberosaamista vietävä maailmalle
Ilman kiinteää yhteistyötä asiat eivät onnistu: yhteistyötä vaaditaan entistä enemmän julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän välillä, mutta myös suoraan yritysten välillä. Meillä on osaamista joka puolella, mutta osaaminen pitää saada yhteen. Yksi kehittämisohjelman painopisteistä onkin suomalaisen kyberteollisuuden ja yritystoiminnan kasvattaminen, sillä ilman vahvaa kotimaista kyberteollisuutta emme pärjää.
Kybertoimintaympäristö ei tunne rajoja ja meidän on hyvä ylpeästi viedä suomalaista osaamista kaikille foorumeille. Näyttäydymme kansainvälisellä kyberturvallisuuskentällä luotettavana ja puolueettomana maana, mutta olemme vähän liian vaatimattomia näissä asioissa.
Osittaiseen kyberomavaraisuuteen ja tietosuojaan liittyy tavoite kotimaisen salaustuoteperheen rakentamisesta, jotta pääsemme omilla salaustuotteilla sisään kansainväliseen markkinaan.
Kansallisen kyberturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä on edistettävä ponnekkaasti. Näen oleellisena, että EU:n kyberkompetenssikeskuksen ja jokaiseen jäsenmaahan perustettavaan koordinaatiokeskuksen myötä EU-rahoitusta kohdentuisi kyberin tutkimustyöhön.
Emme pärjää ilman harjoitustoimintaakaan: viranomaisten varautumista kyberhäiriötilanteisiin on kehitettävä poikkihallinnollisesti. Jos emme harjoittele varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin, niistä on vaikea selvitäkään.
Osittaiseen kyberomavaraisuuteen ja tietosuojaan liittyy tavoite kotimaisen salaustuoteperheen rakentamisesta, jotta pääsemme omilla salaustuotteilla sisään kansainväliseen markkinaan.
Meillä on riittävä osaaminen, mutta tässäkin viranomaisten ja yritysten yhteistyötä pitää tiivistää tavoitteen toteutumiseksi. Olisi hienoa voida sanoa, että suojaamme tietoja kotimaisilla tuotteilla, jotka ovat varmasti kotimaisissa käsissä.
Rauli Paananen esiintyi Erve Foorumi 2021 -virtuaalitapahtumassa 18.3.2021.
