alkuun

Poikkeustilanteita varten on harjoiteltu etukäteen

”Varautuminen on päivän sana, ja olemme harjoitelleet ja kehittäneet poikkeusoloihin valmistautumista etukäteen. Viranomaisverkon merkitys on keskeinen myös koronakriisissä”, Taysin erityisvastuualueen Virve-aluepääkäyttäjä Kai Savonniemi sanoo.
korona koronavirus poikkeustila

Tilannekuvan muodostaminen ja ylläpito – siinä tiivistettynä Kai Savonniemen työpäivien tärkein tavoite koronaepidemian takia julistetun poikkeustilan keskellä. Savonniemi työskentelee sosiaali- ja terveystoimen Virve-aluepääkäyttäjänä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, ja hänenkin työnsä hoituvat nyt monien kollegojen tavoin etänä kotoa.

”Tampereen yliopistollisessa sairaalassa erityisvastuualueen koronatilanteesta ja viranomaisten toiminnasta sanoisin, että teemme kaikkemme ollaksemme askeleen edellä viruksen etenemistä. Varautuminen on päivän sana, ja olemmekin kehittäneet ja harjoitelleet kriiseihin valmistautumista etukäteen. Olen luottavaisin mielin, että yhdessä kansallisten rajoitteiden kanssa tilanne pysyy hallinnassa: luottamukseni terveydenhuoltojärjestelmäämme on suuri”, hän toteaa.

Savonniemi on yksi maamme kymmenestä viranomaisten kriittisten tietojärjestelmien – Virven, Erican ja Kejon – aluepääkäyttäjästä. Korona näkyy hänen työssään paitsi aktiivisena tilannekuvan luomisena, myös Virve-laitteiden lisääntyneinä tilauksina.

”Taysissa sekä Kanta-Hämeen ja Seinäjoen keskussairaaloissa Virve-puhelimet ovat olleet osana päivittäistä työtä jo usean vuoden ajan, silti sairaalat ovat lisänneet Virve-kapasiteettiaan.”

Kai Savonniemi etätyöpisteessään.
Taysin erityisvastuualueen Virve-aluepääkäyttäjä Kai Savonniemi on työskennellyt kolmisen viikkoa etänä. ”Tyypillinen päivä on, että keitän aamukahvit ja avaan tietokoneet: katson Krivatin, jonne päivitetään joka aamu muun muassa ensihoidon tilannekuvaa ja valmiustilannetta alueelta, hoidan meilit ja osallistun erilaisiin tilannekuvapalavereihin. Meillä on ihan huikeita ammattilaisia miettimässä koronakriisiin parhaita ratkaisuja.”

Korona lisäsi Virve-käyttäjien määrää

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri varautui koronaviruksen leviämiseen lisäämällä sairaalan tehohoitopaikkojen määrää – kymmenien Taysin sairaanhoitajien työnkuva muuttuu tulevien viikkojen aikana, ja näin myös Virve-käyttäjiä tulee lisää.

Kai Savonniemi toimii koordinaattorina Taysin erityisvastuualueen Virve-hankinnoissa – hän ohjaa, kouluttaa ja valvoo yksiköiden Virven käyttöä. Alueeseen kuuluvat Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit. Niiden alueella asuu 900 000 ihmistä.

Viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden häiriötön, tehokas ja turvallinen viestintä yli organisaatiorajojen korostuu etenkin nyt poikkeustilanteessa.

”Virven merkitys on keskeinen: laitteita käyttävät muun muassa ensihoitajat, lääkärit, päivystyspoliklinikkojen työntekijät ja sosiaalitoimen päivystäjät.”

Sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kriittisten tietojärjestelmien pääkäyttäjäryhmään kuuluu kaksitoista henkilöä. Jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa heistä työskentelee kaksi. Lisäksi kaksi henkilöä koordinoi ja ohjaa toimintaa sosiaali- ja terveysministeriössä.

Taysin ensihoitokeskuksessa valmiuspuheryhmä

Kai Savonniemi kertoo, että Virve-laitteet ja viranomaisverkko ovat toimineet koronakriisin keskellä luotettavasti. Sairaanhoitopiireissä Virveä käytetään eniten viestintään erilaisissa puheryhmissä: Virve-puhelimet ovatkin tehostaneet tiedonvaihtoa niin sairaaloiden sisällä kuin niiden ulkopuolellakin.

”Perustimme koronan takia esimerkiksi Taysin ensihoitokeskukseen valmiuspuheryhmän, jossa voimme tarvittaessa kommunikoida ja jakaa nopeasti tilannetietoa.”

Taysin eritysvastuualueella otettiin jokin aika sitten käyttöön turvallisuuskriittisten toimijoiden yhteistyöalusta Krivat. Järjestelmän käyttäjätunnusten hakeminen, koordinointi ja koulutusten järjestäminen ovat myös työllistäneet viime aikoina Savonniemeä.

Virve-aluepääkäyttäjänä toimiessani olen kokenut suureksi hyödyksi, että minulla on tarttumapintaa potilastyöhön.

Kai Savonniemi tuntee toimialansa pitkältä ajalta. Hän aloitti työt lääkintävahtimestari-sairaankuljettajana Etelä-Pohjanmaalla ja kouluttautui tämän jälkeen sairaanhoitajaksi.

”Olin kymmenen vuotta ensihoidossa ja sitten viitisen vuotta päivystyspoliklinikalla: siellä sain oman työni ohessa Virven vastuualueekseni. Tampereen yliopistolliseen sairaalaan siirryin vuonna 2010, kun Taysiin perustettiin ensihoitokeskus. Virve-aluepääkäyttäjänä toimiessani olen kokenut suureksi hyödyksi, että minulla on tarttumapintaa potilastyöhön.”

Viranomaisyhteistyö sujuu kitkatta

Kai Savonniemi muistuttaa, että turvallisuus tehdään yhdessä: hän kiitteleekin Suomen sujuvaa viranomaisyhteistyötä, joka on täysin ainutlaatuista myös kansainvälisillä mittareilla.

”Eurooppalaiset ihmettelevät aina suomalaisviranomaisten yhteen hiileen puhaltamista. Meille yhteistyö on arkea. Emme aina muista, ettei aktiivinen viestintä, yhteistyö ja luottamus yli organisaatiorajojen ole itsesäänselvyys.”

Hän nostaa esimerkiksi Virven Movi-puheryhmät, joissa jokainen viranomainen tavoittaa toisensa tarpeen tullen.

”Jos koronaepidemia tästä vielä kiihtyy, viranomaisten yhteistyö ja oikean tilannetiedon välittäminen ovat entistä vahvemmin arvossaan. Olemme samalla hiekkalaatikolla – autamme ja tuemme aidosti toisiamme.”

Usein poliisin, pelastuksen, terveystoimen ja sosiaalitoimen asiat ja asiakkaat ovat yhteisiä.

Savonniemi painottaa viranomaisverkko Virven ja yhteisten viestintä- ja tietojärjestelmien merkitystä yhteistyön synnyttäjänä.

”Tietotekniset ratkaisut ovat tuoneet meitä saman pöydän ääreen. Toimittaessani jotain Virve-asiaa olen monesti miettinyt, että kommunikointi on aukaissut samalla muita yhteisiä asioita. Viranomaisyhteistyö on tärkeää siinäkin mielessä, että usein poliisin, pelastuksen, terveystoimen ja sosiaalitoimen asiat ja asiakkaat ovat yhteisiä.”