Nopeat ja turvalliset yhteydet kaikille
Komissio on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla kouluilla, liikennekeskittymillä ja tärkeimpien julkisten palvelujen tarjoajilla sekä digi-intensiivisillä yrityksillä tulee olla internetyhteys, jonka nopeus on vähintään yksi gigabitti sekunnissa.
Lisäksi vuoteen 2025 mennessä tavoitellaan 5G-kattavuutta kaikilla kaupunkialueilla ja kaikilla suurimmilla maaliikenneväylillä. Euroopan kotitalouksilla puolestaan tulisi olla mahdollisuus internetyhteyteen, jonka nopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa.
Investointien vauhdittamiseksi tarvitaan kannustavaa lainsäädäntöä, reilua kilpailua ja riittävän pitkäjänteistä suunnittelua. Myös Euroopan unionin tukirahoituksella pyritään kannustamaan investointeihin ja toisaalta tukemaan verkkoyhteyksien kehittämistä niille alueille, jossa toiminta ei kaupallisesti ole kannattavaa.
Tulevalla rahoituskaudella tähän on ”Verkkojen Eurooppa” ohjelmassa varattu 3 miljardia euroa, jota tullaan suuntaamaan muun muassa pääväylien 5G-verkkoihin, paikallisiin wifi-hankkeisiin sekä uutena avauksena myös merikaapeliyhteyksiin, mikä on erityisen kiinnostavaa Suomen kannalta. Asetus on parhaillaan EU-parlamentin käsittelyssä ja toimin siinä energia-, teollisuus- ja tutkimusvaliokunnan nimeämänä parlamentin pääneuvottelijana.
Tavoitteena on parhaat mahdolliset digiyhteydet
Nopeilla ja turvallisilla yhteyksillä edistetään Euroopan digitaalista taloutta ja kilpailukykyä. Vain kattavat verkkoyhteydet mahdollistavat tuotteiden, palvelujen ja sovellusten laajan käytön digitaalisilla sisämarkkinoilla. Euroopan teollisuuden digitalisaation sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen nykyaikaistamisen edellytyksenä on, että verkkoyhteydet ovat myös kaikkien saatavilla.
Yhä tärkeämmäksi painopisteeksi kaikessa yhteyksien rakentamisessa on noussut kyberturvallisuus. Suomi tekee tässä erittäin hyvää työtä, mutta kuitenkin EU yhdessä voin olla vain niin vahvin kuin sen heikoin lenkki. Kyberturvallisuudesta on huolehdittava joka tasolla. Tekniikan on ilman muuta oltava kunnossa, mutta vähintään yhtä iso tekijä kyberturvallisuudessa on inhimillinen tekijä. Ja tässä koko Euroopalla on iso sarka.
Toukokuussa voimaan astui Euroopan verkko- ja tietoturvadirektiivi, joka esimerkiksi velvoittaa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä ja keskeisiä digitaalisten palvelujen tarjoajia jatkossa raportoimaan tietoturvaloukkauksista toimialan valvontaviranomaiselle. Koottu tieto auttaa kansallisesti ja EU-tasolla arvioimaan ja vastaamaan erilaisiin uhkiin.
EU-kansalaisten digitaidoissa suuret erot
Isona haasteena on, että erot digitaidoissa jäsenmaiden välillä ovat vähintäänkin yhtä suuret kuin verkkoyhteyksien laadussa ja kattavuudessa. Meillä on edelleen jäsenmaita, kuten Romania, Bulgaria tai Kreikka, jossa kolmannes asukkaista ei ole ikinä edes käyttänyt internetiä. Koko EU-alueen työvoimasta peräti 40 prosenttia kertoo omaavansa heikot tai ei minkäänlaisia digitaitoja.
On selvää, että kun digitalisaatiota edistetään, kaikkien tärkeimmät investointikohteet ovat ihmisten osaaminen ja toimiva infrastruktuuri. Näissä molemmissa riittää tehtävää sekä Euroopan että Suomen tasolla. Tosin Suomen lähtötaso on huomattavan korkea, sillä digiyhteiskuntavertailussa kuulumme EU-maiden ehdottomaan kärkeen yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa. Pidetään tuosta asemasta kiinni, ja laitetaan samalla vauhtia koko Euroopan unionin kehitykseen! Sitä nyt tarvitaan, että Eurooppa pärjää myös jatkossa.
Henna Virkkunen
Europarlamentaarikko
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen on Verkkojen Eurooppa –ohjelman pääneuvottelija. Hän on toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2014. Suomessa hän on toiminut aiemmin kansanedustajana sekä opetusministerinä ja hallinto- ja kuntaministerinä.
