Mobiiliverkoista kaikki irti viranomaisille

Suomi on edelläkävijä viranomais- ja turvallisuusverkkojen kehittämisessä. Maailmalla vasta pohditaan, miten viranomaisverkoissa voidaan siirtyä uusiin teknologioihin, mutta Suomessa ensimmäiset askeleet kohti laajakaistaista viranomaisverkko Virveä on jo otettu. Ennen kuin uudet verkkoteknologiat voidaan valjastaa viranomaismaailman käyttöön, tarvitaan tietoa kuuluvuudesta ja syvällistä pohdintaa verkon käytöstä arjen pelastus- ja muissa viranomaistehtävissä.

Netradarin Sebastian Sonntag tietää, miten suomalaiset kuluttajat käyttävät mobiiliverkkojaan. Tieto verkon saatavuudesta ja käytöstä auttaa kehittämään myös viranomaisverkkoa.

Video SuomiAreenasta: Maailman paras turvallisuus!

1. Maantiede haastaa verkot.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan 78 prosenttia Suomesta on metsän peitossa ja vain alle viisi prosenttia alueista on rakennettua. Nykyteknologialla ei ole järkevää rakentaa koko Suomen kattavaa LTE-verkkoa: kaupallisesti yhtälö ei vain toimi. Maantiede asettaa tulevaisuuden verkkojen rakentamiselle selkeitä reunaehtoja: verkkojen saatavuutta on oltava erityisesti siellä, missä niitä myös käytetään.

2. Uusia verkkoja ei rakenneta, jotta vanha voidaan säilyttää.

On kuitenkin selvää, että tulevaisuudessa 41 468 Virve-käyttäjällä on oltava vähintään yhtä hyvät yhteydet ja verkon palvelut kuin nytkin. Nykyinen palvelutaso on siis minimi. Verkon palvelut voidaan karkealla erottelulla jakaa puheeseen ja dataan. Nykyisellä Tetra-verkolla on vielä pitkään rooli erityisesti puheen välittämisessä. Lisäksi Tetra-verkko toimii tulevaisuudessa todennäköisesti niin sanottuna fail over -verkkona, jos mobiiliverkoissa on häiriöitä.

3. Ilman sovelluksia mobiiliverkot ovat hyödyttömiä.

Tarvitaan tietoa ja ennakointia, mihin turvallisuustoimijat eri päätelaitteita, kuten älypuhelimia käyttävät. Tavallisille kuluttajille verkon toimivuus näyttäytyy eri sovellusten kautta: avaako reittisovellus nopeasti oikeat ohjeet, pääseekö pankin applikaatioon sormenjäljellä ja toimiiko kamera silloin, kun pokemoneja pitäisi metsästää. Eri sovellukset tarvitsevat puolestaan erilaisia yhteyksiä: aina ei tarvita supernopeaa laajakaistaa, vaan jotkin sovellukset toimivat hyvin hitaammallakin yhteydellä. Tilanne on todennäköisesti samankaltainen turvallisuustoimijoille, eli sovellukset, niiden vaatimukset verkolle sekä käyttötavat ovat keskeisiä.

4. Enemmän älyä päätelaitteeseen.

Kuluttajille on tarjolla toinen toistaan mielenkiintoisempia sovelluksia, joiden hankkiminen omaan puhelimeen tai muuhun laitteeseen on mutkatonta. Viranomaiset ovat vielä kaukana siitä, että juuri heille räätälöidyt, turvalliset sovellukset olisivat saatavilla nopeasti ja helposti. Tai että joku voisi kehittää juuri esimerkiksi turvallisuusviranomaiselle suunnatun applikaation ja varmistua myös sovelluksen jakelukanavasta. Muun muassa tekoäly, sensorit ja bigdata ovat mielenkiintoisia lähtökohtia myös viranomaisten sovellusten kehittämiseen.

5. Kun monimutkaisuus kasvaa, myös haavoittuvuus kasvaa.

Mobiiliverkot ovat tuoneet internetin kaikkialle. Kaikki suomalaisen yhteiskunnan palvelut ovat riippuvaisia tietoverkoista, joiden taustalle kätkeytyy valtavasti erilaista teknologiaa. Tarvitsemme internetiä ja mobiiliverkkoja, jotta kaupasta saa ruokaa, apteekista reseptilääkkeitä ja pankista rahaa. Tietoverkot tehostavat toimintaa, mutta on varauduttava myös mahdollisiin riskeihin. Varautumisnäkökulma korostuu erityisesti, kun verkon käyttäjinä ovat turvallisuudesta huolehtivat viranomaiset ja muut toimijat.

Lue myös muiden asiantuntijoiden teesit:

Ari Evwaraye: Suomesta innovatiivisen turvallisuuden testilaboratorio?

Mikko Soikkeli: Uudet teknologiat synnyttävät eettisiä kysymyksiä

Antti Pelttari: Laiton kybervakoilu yleistyy

Lauri Oksanen: Kolme isoa teknologista harppausta meneillään