Miten laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehittäminen etenee Pohjoismaissa?
Pohjoismaat tekevät yhteistyötä monessa asiassa, eikä laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehittäminen ole tästä poikkeus. Suomi, Ruotsi ja Norja allekirjoittivat marraskuussa aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa palveluiden jatkuvuus rajat ylittävässä kriittisessä viestinnässä viranomaisten siirtyessä uuden teknologian käyttöön. Maiden viranomaiset ovat jo pitkään tehneet tiivistä ISI-yhteistyötä etenkin pohjoisessa, ja tämä halutaan mahdollistaa jatkossakin.
Suomessa laajakaistaisten Virve 2 -palveluiden kehitys on jo pitkällä: uudet datapalvelut ovat saatavilla ja puhepalvelujen toiminnallinen testaaminen käyttäjäorganisaatioissa etenee. Missä vaiheessa Ruotsi ja Norja ovat?
Ruotsissa siviilipuolustukseen panostetaan vahvasti
Pohjoismaisessa yhteistyötapaamisessa Ruotsin siviilipuolustuksesta ja väestönsuojelusta vastaava siviilivalmiusministeri Carl-Oskar Bohlin totesi avauspuheenvuorossaan vahvasti, että Ruotsin lähiympäristön turvallisuustilanne on merkittävästi muuttunut: ”Tällä hetkellä raha ei ole ongelma, vaan aika. Nyt pitää saada nopeasti aikaansaannoksia. Emme odota raportteja ja selvityksiä, vaan odotamme tuloksia.”
Suomessa julkinen keskustelu pyörii pelkästään säästöjen ympärillä. Ruotsissa halutaan panostaa vahvasti siviilipuolustukseen ja uusien järjestelmien kehittämiseen. Siviilipuolustuksen ja väestönsuojelun määrärahat tullaan kaksikertaistamaan muutamassa vuodessa, ja ne nousevat yhteensä 15 miljardiin Ruotsin kruunuun per vuosi (noin 1,5 miljardia euroa) vuosina 2025–28. Ruotsin viranomaisoperaattorin (MSB) ja viranomaisverkko Rakelin (tulevaisuudessa SWEN) rahoitus on osa tätä kokonaisuutta. Korotettu 1,5 miljardin euron määräraha vastaa Suomessa lähes yhden ministeriön koko toiminnanalan rahoitusta.
Yksi osa Ruotsin siviilipuolustusta on laajakaistaisen viranomaisverkon rakentaminen. Päätökset sen rakentamisesta on tehty, ja hanke käynnistetään tänä talvena. Se tullaan toteuttamaan nopeasti: verkko rakennetaan valmiiksi kolmessa vuodessa ja siirtymä uuteen järjestelmään tehdään kahdessa vuodessa.
Ruotsi ostaa Ericssonilta keskeiset tietojärjestelmät, 4G ja 5G Coren, jonka päälle rakennetaan 700 megahertsin radiotaajuudella toimiva viranomaisten oma verkko. Sen avulla palvelulle saadaan valtakunnallinen maantieteellinen peittoalue. Omalla taajuusalueella oleva verkko mahdollistaa myös sen, ettei verkolla ole muita käyttäjiä. Lisäksi Ruotsi ostaa Telian kautta 4G/5G-kapasiteettia ruuhkaisille kaupunkialueille ja asutuskeskuksiin. Telian verkossa viranomaiset hyödyntävät prioriteetti- ja altapurkuominaisuuksia.
Suomen kannalta on positiivista, että Ruotsi lähtee isolla vaihteella liikkeelle. Se tarkoittaa, että Ericssonin core, pääte- ja lisälaitteiden globaali tarjonta sekä sovellusratkaisut kehittyvät entisestään, mikä tukee kaikkien kriittisen viestinnän laajakaistaisten hankkeiden edistymistä.
Uhkakuvat ovat sekä Suomessa että Ruotsissa lisääntyneet, mutta Ruotsissa tilannetta lähestytään siviilipuolustuksen ja väestönsuojelun osalta selvästi isommilla panostuksilla. Olisiko Suomessa tarpeen ottaa tästä mallia? Pidemmällä aikavälillä on tarve nostaa siviilipuolustuksen, väestönsuojelun ja sotilaallisen puolustuksen määrärahat kolmeen prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta.
Norjassa suunnittelua on tehty yhdessä käyttäjien kanssa
Norja ei ole Suomeen ja Ruotsiin verrattuna yhtä pitkällä laajakaistaisen viranomaisviestintänsä kehittämisessä, vaan hanke on vielä suunnittelu- ja päätöksentekovaiheessa. Norjalaiset ovat käyneet suunnitelmiaan läpi myös meidän kanssamme ja kuulleet kokemuksiamme toteutuksesta.
Kaikki, mikä auttaa norjalaisia nopeuttamaan päätöksentekoa, on tervetullutta, sillä se on meidän kaikkien etu – aivan kuten Ruotsinkin kohdalla. Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Norjan tilanteessa lohdullista on se, että kun he lähtevät hankkeensa kanssa liikkeelle, se ei ole rahasta kiinni. Varat löytyvät, kunhan poliittinen tahtotila on olemassa.
Norjalaiset ovat tehneet suunnittelua vahvasti yhdessä käyttäjäorganisaatioiden kanssa. Suomessa alkuvaiheen suunnittelutyö toteutettiin pienemmällä porukalla. Kun käyttäjäorganisaatiot ovat alusta asti hankkeessa mukana, on heidän sitoutumisensa aivan omalla tasollaan hankkeen edetessä.
Pohjoismaisiin kollegoihin verrattuna olemme vielä kehityksen kärjessä. Suomessa kriittisen viestinnän dataliittymämme ovat jo käyttäjien saatavilla ja puheliittymät toiminnallisessa testauksessa. Kansallisesti otamme nyt laajakaistaista viranomaisviestintäpalvelua käyttöön tiiviisti yhdessä käyttäjäorganisaatioidemme kanssa.
