”Meidän tarjoamien palveluiden pitää puksuttaa aina” – mitä on vastuullisuus varautumisessa?

Erillisverkot on hyvin turvallisuuskriittinen toimija. Siksi varautuminen on Erillisverkkojen toiminnan ytimessä. Miten tällainen toimija pystyy huomioimaan vastuullisuuden varautumistoimenpiteissään? Miten olla vastuullinen, kun yhdessä vaakakupissa ovat Suomen turvallisuus ja toimintavarmuus, ja toisessa vaikkapa varavoimaratkaisut, jotka monesti perustuvat perinteiseen teknologiaan?

”Jotta varautuminen on vastuullista, sen on perustuttava kartoitettuihin uhkiin ja arvioon siitä, minkä tasoisia toimenpiteitä tulisi tehdä. Vasta sen jälkeen voidaan lähteä miettimään, miten yksittäisiä varautumistoimenpiteitä voidaan toteuttaa vastuullisemmin. Koska toimimme veronmaksajien rahoilla, on tärkeää, että panostuksilla, jotka varautumiseen laitamme, saataisiin mahdollisimman hyvä tuotos aikaiseksi”, Erillisverkkojen varautumisesta ja valmiudesta vastaava johtaja Tomi Lounema painottaa.

Jos perustehtävä sakkaa, kaikki muu menettää merkityksensä

Erillisverkkojen tuottamat palvelut ovat tietynlainen alusta, jolla yhteiskunnan turvallisuusviranomaiset toimivat. Louneman mukaan vastuullisuuden on siis aina lähdettävä Erillisverkkojen perustehtävästä.

”Tärkeä osa vastuullisuuttamme on se, että pystymme täyttämään ne odotukset, jotka meille on osoitettu. Pidämme huolen, että meidän palvelumme toimivat ja puksuttavat aina. Näin ei esimerkiksi tule tilannetta, ettei palokunta voi toimia, kun sen viestiyhteydet eivät toimi”, Lounema kiteyttää.

Varautumistoimenpiteillä Erillisverkot varmistaa, että sen palvelut toimivat poikkeustilanteissakin.

Vararatkaisun on toimittava vaikeimmissakin olosuhteissa

Kun Erillisverkoissa mietitään esimerkiksi varavoimaratkaisuja, niitä lähestytään monesta eri näkökulmasta.

”Silloin kun varavoimakoneita tarvitaan, on ensiarvoisen tärkeää, että ne toimivat. Tekniikan on myös oltava sellaista, jota voidaan ja osataan vikaantumisten sattuessa korjata, jotta varavoiman jatkuvuus on turvattu vaikeassakin tilanteessa. Varautumisen ratkaisuilta vaaditaan pitkäikäisyyttä ja luotettavuutta”, Lounema avaa.

Energian osalta myös polttoaineen varastoitavuudella on iso merkitys. Vararatkaisun on toimittava huonoimmissakin olosuhteissa – silloinkin, kun ei tuule, paista aurinko ja pakkasta on 30 astetta. Sekä varautumisen että vastuullisuuden näkökulmasta on hyvä, että polttoaine lisäksi säilyy mahdollisimman pitkään.

”Aika moni normaalitilanteessa toimiva tekniikka alkaa tällaisessa tilanteessa tippua pois. Vararatkaisua pohdittaessa on myös huomioitava, mitä poikkeustilanteen aikana on mahdollisuus saada ja mistä”, Lounema sanoo.

Louneman mukaan vastuullisuutta onkin tästä syystä tärkeä katsoa monipuolisesti.

”Ympäristöasioiden lisäksi meidän toiminnassamme ensiarvoisen tärkeää on huomioida yhteiskunnallinen vastuullisuus.”

Priorisointia riskien arvioinnin perusteella

Louneman mukaan on vastuullista käyttää resursseja varautumiseen riskin arvioinnin mukaisesti. Siksi Erillisverkoilla satsataan eri tärkeysarvossa oleviin asioihin eri tavoin. Myös tekniikan korjattavuus vaikuttaa varautumisratkaisuihin.

”Esimerkiksi verkon kohdalla verkon ytimessä olevat asiat ovat tärkeimpiä ja suojataan parhaimmalla tavalla. Käytössä on monenlaisia tapoja suojata kohteita, ja eri keinoja käytetään yhdistellen”, Lounema kertoo.

Erillisverkkojen laitehankintoja taas ohjaa hankintalainsäädäntö sekä tavaroille ja palveluille asetetut vaatimukset ja standardit. Komponenteilla ja osilla on tietyt käyttöajat, jotka määrittävät, kuinka usein ne tulee uusia.

”Esimerkiksi kodinkone vaihdetaan yleensä vasta, kun se lopettaa toimintansa. Me emme kuitenkaan voi odottaa, että joku laite jossakin tunturin kupeessa lakkaisi toimimasta, vaan laitteita on uusittava optimaaliseksi todetulla syklillä. Siksi meille jää käsiin toimivaakin tavaraa, jota pyrimme hyödyntämään esimerkiksi varaosina”, Lounema kertoo.

Jos laitetta ei voida hyödyntää, se kierrätetään. Kierrättämisessä on kuitenkin oltava hyvä ymmärrys siitä, mihin laitteen voi laittaa. Esimerkiksi tiedon tallennukseen liittyvissä laitteissa on varmistettava, ettei laitteessa ollut tieto päädy jätelavoille. Toimivia laitteita aletaan toivon mukaan pian kierrättää myös muiden maiden viranomaisten kesken. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi kiristynyt turvallisuustilanne sekä valtioiden välisen yhteistyön lisääntyminen.

”Monissa maissa käytetään samankaltaista teknologiaa viranomaisviestinnässä. Laitteiden ja osien kierrättäminen viranomaisten kesken on järkevää materiaalien hyödyntämisen ja kustannusten kannalta, mutta myös varautumisen kannalta. Kun tiedämme, mitä muilla on, voimme tarvittaessa auttaa toisiamme ja osaamme toimia tarvittaessa rivakasti”, Lounema sanoo.