Maastopalot kuriin palolennoilla – ryhmävideopalvelu välittää taivaalta suoraa videokuvaa johtokeskukselle
Vuodesta 2021 tulee toiseksi vilkkain maastopalojen lentotähystystoiminnan historiassa. Syyskuussa lentoja ei ole enää tehty, mutta elokuun loppuun mennessä lentokertoja oli 891, ja niillä havaittiin 234 paloa. Pelastustoimen yksiköitä opastettiin palokohteisiin 53 kertaa. Ennätysvuosi oli hellekesä 2018, jolloin lentoja tehtiin yhteensä 1 407 kertaa. Tavallisena kesänä lentoja on noin 300.
Erillisverkkojen Ryhmävideopalvelun ansiosta taivaalta saadaan nyt tietoturvallisesti videokuvaa suoraan pelastuslaitokselle. Aiemmin lennon tähystäjä on pystynyt vain kuvailemaan näkemäänsä.
”Kokemukset Ryhmävideopalvelusta ovat olleet erinomaisia. Palaute kentältä kertoo, että järjestelmän käyttö on yksinkertaista, ja palvelun käyttöönotto on sujunut kaikkialla hyvin ja lyhyellä perehdyttämisellä”, kertoo pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta (avi).
Metsäpalovaara korkealla heinäkuussa
Tähystyslentojen avulla maastopalot ja palopesäkkeet voidaan havaita ennen palojen leviämistä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hallinnoi ja ohjaa lentotähystystä koko Suomessa 22:lla eri lentoreitillä. Tähystyslentoja tekevät avin kanssa sopimuksen solmineet ilmailukerhot ja yritykset.
Tänä vuonna poikkeuksellista oli palolentojen keskittyminen erityisesti yhden kuukauden ajalle. Heinäkuun helteiden aikana tähystyslentoja tehtiin yhteensä 626 kertaa. Useilla lentoreiteillä lennettiin kaksi kertaa päivässä, koska metsäpalovaara oli korkealla.
”Tänä vuonna erityispiirteenä oli, että yhden lennon aikana havaittiin useampi palo. Toisaalta, vaikka heinäkuu oli vilkas, koko vuoden 2021 palohavaintoluvut noudattelevat pidemmän aikavälin keskiarvoja”, Mika Kurvinen kertoo.
Ryhmävideopalvelu käytössä kaikilla lentoreiteillä
Pohjois-Suomen avi on hankkinut Erillisverkkojen Ryhmävideopalvelun järjestelmät kaikkiin 22 reitin lentokoneisiin. Kaikki Suomen pelastuslaitokset saavat hyödyntää avin jakamaa lentotähystyksen ryhmävideokuvaa alueellaan maksuttomasti.
”Viranomaiset ovat kokeneet jo vuosia suurena puutteena, ettei saatavilla ole ollut reaaliaikaista ja tietoturvallista kuvanvälitysjärjestelmää. Nyt jokaisella pelastuslaitoksella on mahdollisuus ottaa Ryhmävideopalvelu käyttöön ja saada näin tehostettua maastopalojen torjuntaa”, Mika Kurvinen sanoo.
Ryhmävideopalvelun suurin hyöty on, että se mahdollistaa entistä kattavamman tilannekuvan luomisen. Ilman tähystystoimintaa maastopalot pääsisivät helpommin leviämään harvaan asutuilla alueilla.
”Kuten sanonta kuuluu: yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun johtokeskus saa tilanteesta reaaliaikaista videokuvaa, pelastajat saa opastettua palopaikalle täsmällisemmin ja tarkemmin tiedoin.”
Metsäpaloindeksi määrittää lentoon lähdön
Lentomäärät ovat vuosittain täysin riippuvaisia säästä. Normaalisti lennot alkavat huhti–toukokuun vaihteessa ja jatkuvat elokuun loppuun, tarvittaessa myöhempäänkin. Yleensä tähystykset alkavat Lounais- tai Kaakkois-Suomesta, mutta tänä vuonna tähystyslennot aloitettiin kesäkuussa Lapista, koska siellä oli poikkeuksellisen kuiva alkukesä.
Ennen palolentoa lentäjä ja tähystäjä tarkistavat Ilmatieteen laitoksen määrittelemän kuivuusindeksin, joka tulee lentotukikohdalle automaattisesti tekstiviestinä. Metsäpaloindeksi ilmaistaan asteikolla 0–6. Lennolle lähdetään, kun arvo ylittää rajan 4,1 tai 4,3 – alueesta riippuen. Normaalisti lentoja tehdään kerran päivässä. Metsäpaloindeksin noustessa hälyttävän korkealle eli yli 5,4:n reitti lennetään kahdesti päivässä.
Palolennoilla on tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus: maastopalot on helpompi havaita taivaalta. Pienkoneet lentävät yleensä 600–900 metrin korkeudessa, ja kirkkaimpina päivinä näkyvyys voi olla jopa sata kilometriä suuntaansa.
Tähystyslentotoiminta vaatii paljon ammattitaitoista henkilökuntaa. Kullekin lentoreitille tarvitaan vähintään neljä lentäjää ja kymmenen tähystäjää tai tehtävänjohtajaa – nimike vaihtelee alueittain.
”Lentoreittien pituudet vaihtelevat kolmestasadasta yli neljäänsataan kilometriin, ja yhden reitin kiertäminen kestää tunteja. Jos reitin kiertää kaksi kertaa, ei normaali työpäivä enää riitä”, Kurvinen kertoo.
Salattua ja turvallista tietoliikennettä
Erillisverkkojen Ryhmävideopalvelu on viranomaisille ja turvallisuuskriittisille toimijoille suunnattu palvelu, jonka avulla saa reaaliaikaisen ja monipuolisen tilannekuvan tietoturvallisesti.
”Palveluun voi tuoda videokuvaa erilaisista lähteistä, esimerkiksi dronen kamerasta tai ajoneuvo-, haalari- ja valvontakameroista. Se mahdollistaa videon, audion ja sijaintitietojen reaaliaikaisen jakamisen eri käyttäjien ja päätelaitteiden välillä”, asiakkuuspäällikkö Mauri Kataja kertoo.
Ryhmävideopalvelun kaikki tietoliikenne on salakirjoitettua ja erillään julkisista verkoista. Palvelinkoneet sijaitsevat tarkkaan valvotuissa konesaleissa Suomessa.
Eri turvallisuustoimijoiden käyttämän palvelun pilotointi laajeni keväällä 2020 pelastustoimeen, ja siitä oli suurta hyötyä esimerkiksi Lapin suurtulvien hallinnassa.
Mauri Katajan mukaan Ryhmävideopalvelulle on selkeästi tarvetta: se parantaa tilannejohtamisen kokonaiskuvaa, säästää henkilöstöresursseja ja lisää henkilöturvallisuutta. Palvelun avulla voi myös tallentaa materiaalia myöhempää katsomista tai jälkikäyttöä varten, esimerkiksi tutkinta-aineistoksi.
Artikkelia päivitetty 21.9. 2021
Lue lisää:
RYHMÄVIDEOPALVELU UKK – ERILLISVERKKOJEN TURVALLINEN TYÖKALU TILANNEJOHTAMISEEN
PALOPÄÄLLIKKÖ JARI NIEMINEN: RYHMÄVIDEOPALVELU TEHOSTAA TOIMINTAAMME PIRKANMAALLA HUOMATTAVASTI
VIRANOMAISVERKKO VIRVESTÄ ISO APU KALAJOEN MAASTOPALON SAMMUTUSYHTEISTYÖSSÄ
