Erillisverkot on tuottanut maanlaajuisia omaan Tetra-radioverkkoon pohjautuvia, turvallisia ja varmistettuja Virve-palveluita vuodesta 2002 lähtien. Kaikki turvallisuusviranomaiset käyttävät Virveä aktiivisesti ja yhteiskäyttöisesti. Suomen turvallisuusviranomaisten sujuva yhteistyö sai paljon huomiota ja kiitosta erityisesti vuoden loppupuolella.

Virve-palveluiden käyttö on vakiintunut kahden miljoonan ryhmäpuhelun ja 70 miljoonan lyhytsanomaviestin viikoittaiselle tasolle.

Virve-liittymien viime vuosien suurin kasvu on tullut sosiaali- ja terveystoimesta sekä pohjoismaisista liittymistä. Vuoden 2024 loppupuolella viranomaisradioverkon liittymiä oli yhteensä noin 55 000 kappaletta. Suurimmat toimialat liittymämäärissä mitattuna ovat pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, poliisi ja puolustusvoimat.

Vuodesta 2020 lähtien olemme rakentaneet nykyisten Virve-palveluiden rinnalle laajakaistaisia Virve 2 -palveluita yhteistyössä strategisten kumppaneidemme Elisan, Ericssonin ja Airbusin kanssa. Vuonna 2024 saimme Virve 2:een valmiiksi nykyisen Virven kaltaiset toiminnallisuudet ja näin mahdollistettiin toiminnallisten testauksien alkaminen. Tavoitteena on saada asiakkaiden siirtymä Virve 2 -palveluihin valmiiksi vuoden 2028 loppuun mennessä.

Virve 2 -palvelut ovat osa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimintaa, ja vuonna 2024 turvallisuusverkon käyttöönottopäätös saatiin Virve 2 -päätelaitepalvelulle, Virve 2 -ryhmävideopalvelulle sekä Virve 2 -sovelluksien osalta Virve 2 Tutkalle.

Virve 2 -dataliittymien määrä kasvoi selvästi, ja Virve 2 -puheliittymien toiminnallinen testaaminen alkoi. Testaaminen käynnistettiin myös Virve 2:n kansallisen roamingin osalta.

Päätelaitteiden elinkaaripalvelun toimittajakumppani kilpailutettiin julkisena hankintana, ja kumppaniksi valikoitui Senop Oy. Sopimuskauden pituus on seitsemän vuotta.

Panostimme Virve 2 -palveluiden varautumiseen edelleen, ja esimerkiksi siirrettäviä varavoimakoneita hankittiin merkittävästi lisää.

Marraskuussa solmittiin aiesopimus Pohjoismaiden viranomaisoperaattoreiden (DSB/Norja, MSB/Ruotsi ja Erillisverkot/Suomi) kanssa Pohjoismaiden yhteistyön syventämisestä siirryttäessä kohti laajakaistaisia yhteiskäyttöisiä viranomaisverkkoja.

Vuonna 2025 Virve 2:een soveltuvien päätelaitteiden tarjonta ja markkina kasvaa selvästi, ja Suomen turvallisuusviranomaisten vaativaan käyttöön tarvittavia päätelaitteita lisälaitteineen on tulossa markkinoille. Uskomme Virve 2 -palveluiden testauksien vauhdittuvan ja Virve 2 -palvelujen käyttöönottojen lisääntyvän.

Erillisverkot toimii korkean varautumisen verkko-operaattorina julkisen hallinnon turvallisuusverkon (Tuve) asiakkaille tuottamalla turvallisuusverkkolain mukaisesti verkko- ja infrastruktuuripalveluja. Liiketoiminta perustuu vakiintuneisiin ja tehokkaisiin toimintamalleihin ja prosesseihin. Niiden avulla toiminta voidaan varmistaa normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Vuonna 2023 otettiin tuotantokäyttöön uusi tietojärjestelmäalusta ja sen päälle ensimmäiset tietojärjestelmät. Järjestelmämigraatioita jatkettiin vuonna 2024. Tavoitteena on digitalisaatiota tukeva järjestelmäkokonaisuus. Toiminnanohjausjärjestelmää käytetään kaikissa vaiheissa asiakastilauksesta toimitukseen sekä palveluiden ylläpidossa. Käyttöönotettu järjestelmä mahdollistaa myös asiakkaiden itsepalvelutoiminnallisuuksia, uusia asiakaspalvelutoiminnallisuuksia sekä kehittyneen raportoinnin. Vuonna 2024 valmisteltiin samalle alustalle uuden verkkotietojärjestelmän käyttöönottoa.

Verkon ja teknologioiden kehitystä jatkettiin pitkän ajanjakson suunnitelman mukaisesti. Kehitysohjelmalla sekä vastataan asiakkaiden kasvaviin kapasiteettitarpeisiin että parannetaan palveluiden laatua, varautumista ja turvallisuutta. Yksi keskeinen saavutus oli SDH-verkon (Synchronous Digital Hierarchy) alasajo, joka saatiin valmiiksi suunniteltua nopeammin eli syksyllä 2024. Projekti valmistui vuoden alkuperäistä aikataulutavoitetta nopeammin. Vanhan teknologian alasajo parantaa Erillisverkkojen energiatehokkuutta. Tällä ja muillakin kehitystoimilla voimme tarjota asiakkaille uusia palveluja aiempaa kustannustehokkaammin. Runkoverkossa voimme tuottaa 10 Gbit/s ja 100 Gbit/s -yhteyksiä asiakkaidemme tarpeisiin.

Palvelualustan kattavuutta ja uusia asiakasliityntäpisteitä toteutettiin yhdessä asiakkaiden kanssa sovitussa laajuudessa ja aikataulussa. Käytön laajentuminen turvaa kokonaisvaltaisen turvallisen tietoliikenteen koko käyttäjäkunnassa kustannustehokkaasti. Turvalliset ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen edellytys turvallisuusverkon asiakkaille.

Erillisverkkojen kiinteistöliiketoiminta, maanalaisten laitetilojen ja toimitilojen vuokraukseen sekä ylläpitoon keskittyvät palvelut, on sijoitettu tytäryhtiö Leijonaverkkoihin. Sen hallinnoimien tilojen kokonaispinta-ala on 80 000 m², ja tilat sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Maanalaiset laitesuojat muodostavat Leijonaverkkojen kiinteistöportfolion rungon. Laitesuojiin on rakennettu teletuotantoa, datasaleja ja toimitiloja sekä näitä palvelevaa infrastruktuuria. Sertifioidut palvelut, kahdennetut järjestelmät ja jatkuva testaus takaavat toiminnan jatkuvuuden ja turvallisuuden. Kohteiden energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Investoinnit näiden kehittämiseksi jatkuivat.

Leijonaverkkojen asiakaskunta jatkoi laajentumistaan. Yksi merkittävimmistä syistä on turvallisuustilanne, joka on sysännyt yritykset ja viranomaiset varautumaan entistä huolellisemmin tulevaisuuteen. Yritykset ovat tiedostaneet tarpeen varmistaa kriittisten toimintojensa jatkuvuuden turvatuissa olosuhteissa. Tämä näkyy erityisesti kasvaneessa kysynnässä hyvin suojatuille tiloille, joita voimme tarjota sekä henkilöstölle että ict-järjestelmille. Turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvät tilainvestoinnit ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi yritysten ja viranomaisten strategiaa.

Yhtiön omistamat toimitalot ovat myös erikoiskiinteistöjä, joissa on kiinnitetty huomiota erityisesti turvallisuuteen.

Tuotannon kehittäminen eteni suunnitellusti painottuen erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen, jatkuvuuden hallinnan kehittämiseen, fyysisen turvallisuuden kehittämiseen sekä rakennusautomaation kehittämiseen. Myös tietojen käsittely-ympäristön turvallisuuteen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota.

Tammikuussa Leijonaverkot myi omistamansa Kyberleijona Oy:n osakkeet Suomen Erillisverkot Oy:lle.

Joulukuussa Leijonaverkot osti Jyväskylässä sijaitsevan toimistotalon. Kauppaa varten perustettiin uusi kiinteistöosakeyhtiö, KOy Jyväskylän Vapaudenkatu 49. Kevään 2025 aikana rakennus peruskorjataan kattavasti.

Joulukuussa Leijonaverkot myös myi kaksi omistamaansa kohdetta.

Turvapilvipalvelussa tapahtui vuonna 2024 merkittävä toimintatavan muutos, kun Erillisverkot valitsi Turvapilven teknisen alustan tuottamisen ja kehittämisen kumppaniksi Fujitsu Finlandin. Erillisverkoilta siirtyi hankinnassa kumppanin palvelukseen teknistä henkilökuntaa, joka tuottaa jatkossa yhdessä Fujitsun laaja-alaisen osaajapoolin kanssa Turvapilven ylläpitoa, kehitystä ja asiantuntijapalveluita muun muassa projektiluonteisiin loppuasiakashankkeisiin.

Prosessien yhteensovittamisen alkuhankaluuksien jälkeen pääsimme muutoshallinnassa ja asiakastikettien käsittelyssä hyvälle polulle ja käsittelyajat tehostuivat merkittävästi.

Yksi huomattava haaste Turvapilvelle – kuten muillekin tietoteknistä kapasiteettia tuottaville toimijoille – olivat Broadcomin VMWare-kaupan myötä tulleet lisensointi- ja hinnoittelumuutokset, jotka aiheuttivat työtä niin hankinnoissa kuin uudelleensuunnittelussa järjestelmätasolla. Moninkertaisiksi kohonneet lisenssihinnat aiheuttavat kustannuspaineita muutenkin kireässä taloustilanteessa.

Turvapilven turvallisuusverkkotoiminnan määräaikainen liityntäpäätös sai jatkoa vuonna 2024, ja itsearvioinneissamme olemme todenneet vaatimuksenmukaisuuden olevan hyvällä tasolla ja kehitystoimenpiteitä tehdään suunnitellusti. Tämän ohella olemme palvelun elinkaaren takaamiseksi rakentamassa uutta pilvipalvelualustaratkaisua, joka tulee korvaamaan vanhan Turvapilvialustan. Tulemme siis 2025 hakemaan jatkoa nykyisen Turvapilven liityntäpäätökselle sekä täysin uutta liityntäpäätöstä uudelle Turvapilvialustalle. Uusi Turvapilvialusta tulee tarjoamaan samanlaisen – vaatimuksenmukaisen – TL4-tasoisen tietojenkäsittely-ympäristön kuin nykyinen, ja se tullaan arvioimaan myös ulkoisen arviointilaitoksen toimesta.

Uuden Turvapilvipalvelualustan ja kumppanuuden myötä voimme jatkossa vastata paremmin asiakaskunnan vaatimuksiin niin kustannustehokkuuden, skaalautuvuuden ja hybridiratkaisujen toteuttamiskyvyn kuin asiantuntijapalveluiden saatavuuden osalta.

Vuoden 2024 aikana tilannekuvapalvelu Krivatissa käynnistettiin odotettu teknologiauudistus kilpailuttamalla sovellustoimittaja uudistusta toteuttamaan. Vuoden lopussa kilpailutus oli viime metreillään, ja uuden sovellustoimittajan kanssa saataneen solmittua projektisopimus vuoden 2025 alussa. Haluamme pitää Krivatin loppukäyttäjät mukana uudistuksessa mahdollisimman laajasti. Ensimmäinen askel tähän oli loppuvuodesta 2024 toteutettu, koko käyttäjäkunnalle kohdistettu kysely, jossa selvitettiin käyttäjien kehitysideoiden lisäksi käyttötottumuksia.

Syksy 2024 oli myrskyinen, merkittävimpänä tapahtumana Jari-myrsky, joka riepotteli Suomenniemeä 20.–21.11. ja oli yksi viime vuosien tuhoisimmista myrskyistä. Etenkin Jarin aikana oli Krivatissa säpinää: myrskyn aikana järjestettiin useita ylimääräisiä säätiedotuksia ja jaettiin tilannetietoja toimijoiden kesken alue- ja toimialarajojen yli.

Lisäksi Krivatissa saavutettiin uusi ennätys aktiivisten käyttäjätunnusten määrässä: joulukuussa 2024 käyttäjätunnuksia oli yhteensä yli 70 asiakasorganisaatiolla erilaisilta toimialoilta.

Tytäryhtiö Johtotieto Oy on tarjonnut maa-, ilma ja vesikaapeleiden sekä putkien sijaintitieto- ja yhteisnäyttöpalveluja valtakunnallisesti jo lähes 35 vuotta. Ydinosaamistamme on aina ollut ennaltaehkäistä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen vaurioituminen. Epävakaa geopoliittinen tilanne on viime vuosina heikentynyt entisestään, mikä näkyi myös kriittisen infrastruktuurin suojelutehtävässämme yhä voimakkaammin.

Jatkoimme palvelukonseptimme kehittämistä. Sähköisten palveluidemme käyttö jatkoi edelleen kasvuaan. Myös tietoturvan lisääminen oli keskeisessä roolissa 2024. Asiakasmäärä kasvoi useilla verkkotoimijoilla, ja uusimpana asiakkaana Telia siirtyi palvelumme piiriin loppuvuonna.

Valokuituverkkojen voimakas maanlaajuinen rakentaminen näkyi Johtotiedossa historiallisen vilkkaana kaivusesonkina. Ammattitaitoamme hyödynnettiin monella infran rakentamissektorilla. Ennusteiden mukaan valokuidun rakentaminen jatkuu vilkkaana myös ainakin parina tulevana vuonna.

Erillisverkkojen toiminnalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, ja se vaikuttaa moniin eri sidosryhmiin. Haluamme käydä aktiivista ja avointa vuoropuhelua niin asiakkaidemme kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Jatkossa haluamme olla entistä vaikuttavampi yhteiskunnallinen toimija sekä ajatusjohtaja kriittisissä turvallisuustoimijoiden ict-palveluissa.

Järjestämme aktiivisesti eri kokoluokan sidosryhmätilaisuuksia. 2024 toteutimme muun muassa Virve 2 -käyttäjäorganisaatioiden ylimmälle johdolle tilaisuuden palvelun kehitysvaiheesta. Järjestimme myös oman Asiakas- ja teknologiapäivän webinaarina asiakkaillemme. Lisäksi osallistuimme asiakkaiden omiin tapahtumiin sekä ict- ja turvallisuusalan messuille.

Tilaisuuksien ja tapaamisten lisäksi Erillisverkot viestii aktiivisesti monissa kanavissa, kuten verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeiden ja muun asiakas- ja sidosryhmäviestinnän kautta.

Vuonna 2024 vietiin maaliin jo 2023 aloitettu brändiuudistus. Brändikäsikirjaa lähdettiin jalkauttamaan keväällä mittavalla muutostyöllä. Määrittelimme, että brändi on Erillisverkkoihin liitettävä mielikuva, strategian tunteisiin vetoava osa, joka ilmentyy esimerkiksi siinä, miten yritykseen suhtaudutaan ja mitä siitä puhutaan ”selän takana”. Strategian toteuttaminen rakentaa brändiä, eli jokainen työntekijämme luo brändiä omassa työarjessaan. Mielikuva Erillisverkoista muodostuu tavallisista teoista työpaikalla, oli kyseessä sitten asiakaskohtaamiset, sisäiset palaverit tai esihenkilötyö tai esimerkiksi ulkoinen markkinointi ja viestintä. Vahva brändi houkuttelee ja sitouttaa asiakkaita, työntekijöitä ja muita sidosryhmiä.

Aloitimme raportoinnin avoimuusrekisteriin ministeriöihin ja eduskuntaan kohdistuvasta vaikuttamisesta. Vaikuttamisemme keskittyi erityisesti viranomaisverkko Virven hinta- ja alijäämätuen leikkaamista vastaan.

Erillisverkkojen erityistehtäväroolin ja yhteiskunnallisen aseman vuoksi saamme lausuntopyyntöjä, jotka liittyvät esimerkiksi erilaisiin turvallisuus- ja viranomaisverkkokokonaisuuksiin sekä muihin toimialan ajankohtaisiin aiheisiin. Eri kannanottojen ja lausuntojen valmistelutyö tehdään huolellisesti. Erillisverkoille on tärkeää, että lausunnot ovat linjassa erityistehtävän sekä liiketoiminnan linjausten kanssa ja että viestintä on selkää, faktapohjaista ja johdonmukaista.

Sidosryhmien odotukset 2024 -taulukossa kuvataan Erillisverkkojen keskeisiä sidosryhmiä, niiden odotuksia sekä esimerkkejä toimenpiteistä ja sidosryhmien kokemusten seurannasta.

Sidosryhmien kriittisten huolenaiheiden kommunikoinnissa ovat käytössä taulukossa kuvatut kanavat. Lisäksi sidosryhmien käytössä on ilmoituskanava väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen. Asiakaskokemuskyselystä nousseet huolenaiheet on käsitelty konsernin johtajistossa. Asiakaskokemustutkimuksen löydöksistä kerrotaan tarkemmin verkkosivuillamme julkaistussa uutisessa ja jäljempänä tällä sivulla.

Asiakastyö organisoitiin uudelleen osana laajempaa Erillisverkkojen organisaatiouudistusta. Asiakkuuksia johdetaan ja hallitaan keskitetysti, ja toiminnan ytimessä on strateginen painotus ”Vaikuttavia palveluita”. Asiakkaat-osaston työhön kuuluu myös asiakaspalvelun ja Virven pääkäytön palvelut ja niiden johtaminen.

Erillisverkot toteutti vuotuisen asiakaskokemustutkimuksen syys- ja lokakuussa, ja siihen vastasi 309 henkilöä. Vastausaktiivisuus laski hieman, mutta tulosten luotettavuus on edelleen hyvä vastausprosenttien ja asioinnin tuoreuden näkökulmasta.

Nettosuosittelun pistemäärä (NPS) laski 35 pisteeseen (48 vuonna 2023). Vuoteen 2023 verrattuna asiakkaiden NPS pieneni siis 13 pisteellä, arvostelijoiden määrä lisääntyi ja suosittelijoiden määrä vähentyi. Vaikka keskiarvona tarkasteltuna muutos oli melko pieni, suhtaudumme tulosten laskuun vakavasti. Kannamme huolta asiakaskokemuksen laadusta ja suunnittelemme toimenpiteet, joilla se jälleen paranee.