Krivat – Tavoitteena iskunkestävä yhteiskunta

Krivatia on hyödynnetty esimerkiksi myrskyjen ja isojen lumikuormien aiheuttamien sähkökatkojen korjaamisessa. Kun kaikki toimijat jakavat tilannetietonsa Krivatissa, häiriöiden selvittäminen helpottuu ja sähkönjakelun palautuminen nopeutuu. Palvelussa ovat mukana tärkeimmät turvallisuuskriittiset toimijat julkiselta ja yksityiseltä puolelta.

Krivat on hyvä käytännön esimerkki elinkeinoelämän ja viranomaisten turvallisuusyhteistyöstä.

Krivatin ohjausryhmän tuoreen puheenjohtajan, sotatieteiden tohtori Vesa Valtosen mielestä palvelu on hyvä esimerkki toimivasta turvallisuusyhteistyöstä.

”Hienoa nähdä, että Krivatissa toteutuvat turvallisuustoiminnan yhteistyön menestystekijät: toimiva viranomaisyhteistyö sekä toimivat yhteistyöratkaisut. Turvallisuustoimijoilta edellytetään erityisesti ammattitaitoa ja luotettavuutta. Krivat on hyvä käytännön esimerkki elinkeinoelämän ja viranomaisten turvallisuusyhteistyöstä. Siinä toteutuu vuoropuhelu, joka hyödyttää molempia.”, Vesa Valtonen sanoo.

Kukin Krivatissa mukana oleva taho hoitaa vuorollaan puheenjohtajuutta. Valtonen on ollut aiemmin noin vuoden ajan Krivatin ohjausryhmässä ja otti puheenjohtajan tehtävän vastaan syksyllä innokkaana.

”Lähdin mielelläni puheenjohtajaksi, koska Krivatin konsepti on hyvä, ja palvelu lisää yhteistyön läpinäkyvyyttä joka suuntaan”, Valtonen sanoo.

Virkatyönään Vesa Valtonen on pääsihteeri puolustusministeriön yhteydessä toimivassa Turvallisuuskomiteassa. Se keskittyy ennakoivaan varautumiseen sekä avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hän on tutkinut turvallisuustoimijoiden yhteistyötä myös väitöskirjassaan.

Krivat auttaa myös ennakoinnissa

Krivatin rakentamisen perustana olivat asiakkaiden tarpeet, ja palvelun ensimmäinen versio otettiin käyttöön 2010. Nyt Krivatia käyttää merkittävä joukko tärkeitä turvallisuuskriittisiä toimijoita. Osallistujajoukon kasvattaminen on edelleen tärkeää.  Viranomaisten lisäksi mukana ovat esimerkiksi kaikki isoimmat teleoperaattorit ja sähköyhtiöt. Osallistujajoukon kasvattaminen on edelleen tärkeää.

”Krivat on ennen kaikkea yhteistoiminnan kehittämisen työkalu, ei niinkään tekninen alusta”, korostaa Erillisverkkojen Krivat-toiminnanjohtaja Ilkka Meriläinen, yksi Krivatin kehittäjistä.

”Häiriötilanteiden selvittely etenee Krivatissa ketjuna, jossa jokainen hyötyy aiemmasta tiedosta. Jos esimerkiksi jollakin alueella on sähköt poikki lumikuorman vuoksi, sähköyhtiö jakaa Krivatissa tiedon katkosalueesta ja teleyhtiö kertoo, ovatko myös puhelinverkot poikki. Krivatin kautta saadaan tieto myös siitä, milloin tiet on raivattu ja korjaajat pääsevät paikalle”, kuvailee Ilkka Meriläinen.

Krivatista on hyötyä myös ennakoinnissa. Yksi suosituimmista palveluista on Ilmatieteen laitoksen viikoittainen meteorologin sääkeskustelu.

”Meteorologi kertoo Krivatissa aina perjantaiaamuisin tulevan viikon sääennusteen. Online-keskustelussa muut osallistujat voivat esittää hänelle kysymyksiä ja kommentteja. Ja jos jollekin alueelle on odotettavissa myrskyä tai muuten huonoa säätä, voidaan seuraava meteorologin tapaaminen sopia esimerkiksi vuorokauden päähän. Näin eri toimijat saavat tarkkaa tietoa säästä ja voivat valmistautua muutoksiin omalla alueellaan”, Meriläinen kertoo.

Jatkuva kehittäminen olennaista

Krivatia lähdettiin kehittämään Huoltovarmuuskeskuksen aloitteesta, kertoo johtaja Sauli Savisalo Huoltovarmuuskeskuksesta. Huoltovarmuuskeskus rahoitti Krivatin kehittämisen, koska sen tarjoama yhteistyöpalvelu on tärkeää yleisen turvallisuuden kannalta.

”Krivatin ydin muodostuu monialaisesta yhteistyöstä. Kaikki jäsenet ovat valmiita jakamaan tietojaan ja auttamaan toisiaan, vaikka ne olisivat muuten kilpailijoita toiminnassaan. Periaatteena on: kun yksin ei selviä, muut auttavat”, Savisalo kertoo.

Sauli Savisalo korostaa, että palvelussa on tärkeää sitoutua jatkuvaan kehittämiseen. Siinä ohjausryhmällä on tärkeä rooli. Savisalo näkee kehittämisessä kaksi tärkeää tavoitetta.

”Krivatiin on saatava mukaan lisää toimijoita, jotta se vaikuttaa laajemmin. Nyt mukana on noin 50 eri organisaatiota ja niiden valvomotoiminta. Tavoitteenamme on saada 150 toimijaa, koska silloin mukana olisivat kattavasti erilaiset keskitetyssä valvonnassa olevat valvomot”, Savisalo sanoo.

Tässä toimitaan usein mahdottoman ja ihmeen rajamailla.

Toisaalta vaikuttavuutta on lisättävä kehittämällä jatkuvasti uusia palveluja Krivatiin.

”Seuraavaksi kehitämme esimerkiksi liikkuvan kuvan välittämistä reaaliaikaisesti sekä tekoälyn hyödyntämistä ennakoivien palvelujen tarjonnassa. Kaikki osallistujat tulevat mukaan saadakseen hyötyjä ja tarvitsemme myös osallistujilta tietoa, mitä ominaisuuksia siihen pitäisi kehittää”, Savisalo painottaa.

Yhteinen toiminta ja uuden yhteistoiminnan kehittäminen eivät välttämättä ole aina helppoa.

”Tässä toimitaan usein mahdottoman ja ihmeen rajamailla. Mutta Suomessa ollaan valmiita tekemään yhteistyötä ja hakemaan yhdessä koko yhteiskunnan etua. Se on arkipäivän isänmaallisuutta. Tämä ei ole laissa määriteltyä toimintaa, ja osallistujat tulevat mukaan vapaaehtoisesti. Mutta osallistujat ovat huomanneet saaneensa suurempaa hyötyä yhteistyöstä kuin ovat itse antaneet panoksia”, Savisalo kertoo.

Tällä hetkellä osallistujat maksavat osan kustannuksista käyttömaksuina. Jos Krivatiin kehitetään uusia toiminnallisuuksia, Huoltovarmuuskeskus voi tukea niiden rahoittamista.