Koulutettu koira haistaa räjähteet – katso video
Helsingin poliisilaitoksella työskentelee räjähteisiin, huumeisiin, palaviin nesteisiin ja ruumiisiin erikoistuneita koiria. Erikoistumista tarvitaan, sillä esimerkiksi räjähdekoiran pitää haistaa ja muistaa valtavasti eri aineita ja niiden komponentteja.
”Helsingissä räjähdekoiria tarvitaan turvaamaan valtiovierailuihin liittyviä sisä- ja ulkoalueita. Lisäksi niitä tarvitaan tutkinnan apuna suorittamaan räjähde-, koti- ja paikkaetsintöjä”, ylikonstaapeli Jukka Vänttinen kertoo.
”Koirat auttavat myös varmistamaan, että unohtunut matkalaukku tai epäilyttävä kyhäelmä ei sisällä räjähdysaineita. Aika ajoin ne myös jotain löytävätkin.”
https://vimeo.com/261115753/220aca1d8c
Videolla räjähdekoirat Rox ja Kara esittelevät kätkön etsintää Pasilan poliisitalon autohallissa. Ensin labradorinnoutaja Rox etsii itsenäisesti hajukätköä ja löytää sen lopulta poliisiauton etuakselistosta ja saa ohjaajaltaan herkkupalan. Sen jälkeen belgianpaimenkoira Kara tutkii ohjaajansa komennossa järjestelmällisesti seinän vierustaa. Mitään ei löydy, koska paikkaan ei ole jätetty kätköä.
Erikoiskoira on poliisin työpari ja kaveri
Erikoiskoirat ovat enimmäkseen labradorinnoutajia tai belgianpaimenkoiria eli malinoiseja. Koirat valitsee ja hankkii Poliisikoiralaitos, jonka kanssa laitokset keskustelevat tarpeistaan. Koti- ja ulkomaisista kenneleistä hankitaan terveitä ja toimivia eläimiä, jotka eivät ole arkoja eivätkä häiriinny etsintätilanteessa paikalla olevista muista ihmisistä.
Räjähdekoira työskentelee koko uransa työparina saman ohjaajan kanssa. Koira asuu ohjaajansa luona ja lähtee aamulla tämän kanssa töihin.
”Ohjaaja on aina räjähdekoulutettu poliisi, joka kouluttaa koiraa ja ylläpitää sen valmiuksia. Hän osaa myös lukea eläintä etsintätilanteessa. Koiran tehtävä on vain etsiä ja reagoida hajuun, ja ohjaajan tehtävä on arvioida, mistä se haju voisi tulla ja kuinka paljon löydettyä ainetta on kätkettynä.”
Ohjaajaa ei vaihdeta mielellään edes silloin, kun ohjaajan virkapaikka vaihtuu. Vänttinen on työskennellyt koirien kanssa 15 vuotta, minä aikana hänellä on ehtinyt olla neljä koiraa.
”Nykyinen koira on nelivuotias labradorinnoutajauros Rox eli Varjoahon Royal Guard. Aikaisemmista koirista yksi jäi eläkkeelle ja kaksi siirtyi siviiliin harrastekoiriksi, koska toiselle kehittyi paikka-arkuutta ja toiselle muita vaivoja.”
Räjähdekoiran kouluttaminen vie vuosia. Varsinainen ura käynnistyy noin kolmivuotiaana ja päättyy yleensä sinä vuonna, kun kymmenen ikävuotta on tullut täyteen. Kunkin koiran ura etenee kuitenkin omaa yksilöllistä polkuaan.
Räjähdekoiran ura käynnistyy noin kolmivuotiaana.
”Uran aloittamisen aikataulu riippuu koiran ominaisuuksista ja siitä, kuinka kokenut sen ohjaaja on. Uran päättyminen saattaa aikaistua terveys- tai muista syistä. Hyväkuntoinen 10-vuotias koira voi toisaalta joutua palvelemaan vähän pitempään, jos vaihtuvuus on ollut suurta, eikä laitoksella sillä hetkellä ole muita kokeneita räjähdekoiria.”
Poliisikoiran koulutus perustuu motivaatioon
Jari Myllymäki on terrori- ja pommikoulutuksen saanut poliisi ja työskennellyt koiran kanssa liki yhdeksän vuotta. Nykyinen työpari on kuusivuotias malinaisnarttu Kara eli Pysäkin Gulta.
”Koiran hajuaisti on uskomattoman hyvä. Me ihmiset emme pysty haistamaan esimerkiksi bensiinin alta mitään, mutta koira pystyy seulomaan sieltä esiin kaikki muutkin hajut. Räjähteissä käytettävien lukuisten aineiden muistaminen vaatii kuitenkin jatkuvaa ja järjestelmällistä harjoittelua etenkin koiran uran alkuvaiheessa.”
Koiran hajuaisti on järkyttävän hyvä.
Koirien koulutus on muuttunut uuden tieteellisen tiedon myötä, vaikka koiran käyttäytymisestä ei edelleenkään tiedetä kaikkea.
”Iso osa siitä, mitä teemme, perustuu kokemukseen ja oletuksiin. Tällä hetkellä koirasta pyritään pennusta alkaen kehittämään rauhallista ja pitkäjänteistä etsijää, joka jaksaa etsiä, vaikka ei löytäisikään mitään.”
Kasvattajat puhuvat koiran motivaatiosta ja siitä, mitä se luontaisesti haluaa. Peruslähtökohtana on edelleen koiran välitön palkitseminen hyvästä suorituksesta eli positiivinen ehdollistaminen, jonka keksi Nobel-palkittu venäläinen tutkija Ivan Pavlov jo sata vuotta sitten.
”Eläimelle etsiminen merkitsee hauskaa haastetta, sillä tehtävän suorittamista seuraa aina herkkupala. Samaan aikaan pyrimme välttämään tilannetta, jossa koira kokisi epäonnistuneensa. Koiran motivaation loppuessa se viedään kaikessa rauhassa pois”, Myllymäki kuvaa.
”Koiraa ei rangaista eikä moitita, koska se aiheuttaisi sille vain stressiä. Ja mitä stressaantuneempi eläin on, sitä hutiloivampaa työtä se tekee. Vaikka koiran keskittymiskykyyn ja arkuuteen voidaan rajoitetusti vaikuttaa koulutuksella, kullakin eläimellä on omat luontaiset rajansa.”
