Koronan vuoksi viranomaisviestinnän tarve korostuu

Sairaanhoitopiirit ovat varautuneet tarttuvien tautien hoitamiseen ja erilaisiin epidemioihin, mutta koronaviruksen aiheuttama tilanne on poikkeuksellinen. Pelko leviää vähintään yhtä nopeasti kuin itse virus, ja terveydenhuollosta ja varautumisesta huolehtivat asiantuntijat joutuvat vastaamaan huolestuneiden kansalaisten ja median kysymyksiin. Tämä kuormittaa terveydenhuollon organisaatioita.

”Koronavirus on aiheuttanut paljon erilaisia varautumistoimenpiteitä. Tilanne on kuitenkin luonteeltaan toisenlainen kuin vaikkapa suuronnettomuus, joka käynnistää viranomaiskoneiston salamannopeasti. Tällainen maailmanlaajuinen epidemiatilanne kehittyy hitaammin, mutta on dynaamisempi, monimutkaisempi ja kokonaiskuvan ja tilannekehityksen kannalta vaikeammin hahmotettava”, sanoo HUS:n turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen.

”Viestintä sekä viranomaisten kesken että kansalaisille on äärimmäisen tärkeää, joten yhteydenpitokanavien pitää olla kunnossa ja tilannekuvan jatkuvasti ajan tasalla.”

Viranomaisverkko Virve ja korkean varautumisen turvallisuusverkko (TUVE) ovat viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden päivittäisessä käytössä, kun viestinnän luonne sitä vaatii. Suuri osa päivittäisviestinnästä hoituu tavallisen sähköisen viestinnän keinoin.

Toivonen kaipaa jo olemassa olevan Krivat-järjestelmän laajentamista sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle.

”Se auttaisi yhteisen tilannekuvan ylläpitämistä ja johtamista koronaviruksen leviämisen tapaisissa tilanteissa.”

Valmiuksia on nostettu

Pelastus- ja turvallisuustoiminnan on pyörittävä siitä huolimatta, että resursseja menee koronaviruksen torjuntaan ja epidemiaan varautumiseen. Samaan aikaan ihmiset joutuvat liikenneonnettomuuksiin, tulipaloihin, tapaturmiin ja sairastuvat muutenkin.

”Laajan tilannekuvan muodostamista ja häiriötöntä viestintää palvelevat järjestelmät ovat nyt entistä tärkeämpiä. Valmiuksia on nostettu monin eri tavoin, ja esimerkiksi tilannetta seuraava ja toimintaa ohjaava pandemiajohtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Toistaiseksi mennään vielä normaalilla johtamismallilla”, Aaro Toivonen kertoo.

Suomessa viranomaisten tehtävänjako on varsin selkeä ja yhteistyö toimii. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa toimintaa valtakunnallisesti ja aluehallintoviranomaiset ohjaavat toimintaa alueillaan. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL huolehtii valtakunnallisena asiantuntijavirastona kansallisen tilannekuvan seuraamisesta ja yhteydenpidosta ulkomaille, muun muassa Euroopan tautivirasto ECDC:hen ja Maailman terveysjärjestö WHO:hon.

Viestintä on toiminut hyvin, mutta nyt olisi käyttöä vielä rakenteilla olevalle Krivat-järjestelmän laajennukselle sosiaali- ja terveysalalla.

THL laatii myös valtakunnalliset ohjeistukset ja suojautumiseen liittyvät ohjeet sekä hoitolinjaukset. Terveydenhuollon toimijoiden (sairaanhoitopiirit, kaupungit, kunnat sekä yksityiset palveluntuottajat) vastuulla ovat potilaiden hoidon järjestelyt ja epidemian rajaaminen. Huoltovarmuusorganisaatio ja eri toimijoiden valmiusorganisaatiot varautuvat siihen, että normaalit logistiikkaketjut saattavat epidemian vuoksi häiriintyä.

”Viestintä on toiminut hyvin, mutta nyt olisi käyttöä vielä rakenteilla olevalle Krivat-järjestelmän laajennukselle sosiaali- ja terveysalalla. Se vahvistaisi yhteistyön koordinaatiota ja toimialan johtamista kokonaisuutena nykyisestään. Se olisi hyvä järjestelmällisen yhteistyön rajapinta ja työkalu kaikille tärkeille alan toimijoille tietyissä tilannekuvaan liittyvissä kysymyksissä”, Toivonen sanoo.