Kainuun keskussairaala tehosti Virven käyttöä: Hoitopolku nopeutui ja potilasturvallisuus parani
Kainuun keskussairaalan (KAKS) ylilääkäri Tuomo Erola ja Virven pääkäyttäjä, sairaanhoitaja Marko Huuskonen ovat erittäin tyytyväisiä tehostetun Virve-käytön tuomiin hyötyihin: potilaan hoitopolku on nopeutunut, työ- ja potilasturvallisuus parantunut ja koko sairaalan toiminta sujuvoitunut.
KAKSissa on luotu Virveen erilaisia statushälytyksiä ja puheryhmiä, jotka nopeuttavat esimerkiksi kriittisesti sairaiden ja vammautuneiden potilaiden hoitoa.
”Saamme Virven avulla tiedon tarvittaessa heti onnettomuuspaikalta, ja moniammatillinen tiimi on muutamassa minuutissa päivystyspoliklinikan elvytyshuoneessa odottamassa potilasta”, Marko Huuskonen kertoo.
Kirurgian ylilääkäri Tuomo Erola muistuttaa, että ilmoitus esimerkiksi onnettomuudessa olleesta potilaasta tarvitaan usealle henkilölle sairaalan eri yksiköihin.
”Ilmoitus menee Virvellä samanaikaisesti laboratorioon, kuvantamiseen, leikkausosastolle, traumakirurgiaan, anestesialääkärille ja myös teho-osastolle, jotta sielläkin ollaan valmiudessa. Virve on siis tärkeä paitsi potilaan hoidon, myös koko sairaalamme sujuvan toiminnan kannalta.”
Virve-käytön tehostamisen myötä häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen ja niissä toimiminen ovat parantuneet.
”Pystymme yhteisten puheryhmiemme kautta hetkessä tuottamaan reaaliaikaista tilannekuvaa omaan sairaalaamme ja tarvittaessa myös muille viranomaisille ”, Tuomo Erola sanoo.
Virve-päätelaitteiden määrä on kasvanut yli kuuteenkymmeneen
Kainuun keskussairaala päätti ottaa Virven tehostetusti käyttöön vuonna 2017. Hanketta vetämään pyydettiin sairaanhoitaja Marko Huuskonen, koska hänellä oli laaja työkokemus alalta ja kiinnostusta myös tekniikan hyödyntämiseen. Hänelle Virven käyttö oli tuttua myös aiemmista kriisinhallintatehtävistä. Kainuun keskussairaalassa Virven tehokäyttö alkoi vaiheittain.
”Keskussairaalan päivystyksessä oli ennen vain neljä Virve-päätelaitetta: vuorovastaavana toimivalla akuuttihoitajalla ja traumatiimillä. Lähdimme kehittämään toimintaa yhdessä niin, että Virve laajeni aluksi kirurgien, anestesialääkärien, tehon ja röntgenin, laboratorion, leikkaussalin sekä päivystyksen käyttöön. Tänä vuonna se tuli myös sairaalan osastoille”, Huuskonen kertoo.
Nyt sairaalassa on yli 60 Virve-puhelinta, jotka toimivat luontevina ja mukana kulkevina työkaluina jokapäiväisessä hoitotyössä. Suurimpia käyttäjäryhmiä ovat hoitajat, lääkärit ja kätilöt. Käyttäjiä on myös tekniikassa, materiaalihallinnossa ja turvallisuuspalveluissa.
Johdon sitoutuminen ja henkilökunnan koulutus tärkeää
KAKSissa Virven käytön suunnittelu ja henkilöstön koulutus veivät useamman kuukauden, mutta Marko Huuskonen pitää panostusta tärkeänä. Hän korostaa, että sairaalassa Virven pääkäyttäjällä olisi hyvä olla myös hoitotyön kliinistä kokemusta. Näin toiminnot voidaan suunnitella parhaiten juuri sairaalatyöhön sopiviksi.
”Henkilökunnan koulutus on avainasemassa, jotta Virvestä tulee luonteva arjen työkalu. Kehitin meille käytännön, jossa eri työyksiköissä olevat vastuukäyttäjät pystyvät kouluttamaan ja tukemaan henkilökuntaansa. Ehdottoman tärkeää on suunnitella puheryhmät ja hälytykset yhdessä oman henkilöstön sekä erityisvastuualueen pääkäyttäjän kanssa, jotta saa niistä juuri omaan sairaalaan sopivat”, Huuskonen sanoo.
Huuskosen mielestä uudistuksen onnistumisen kannalta olennaista on, että sairaalan johto on sitoutunut Virven käyttöön ja antaa siihen tarvittavat resurssit. Tarvitaan myös henkilökunnan sitoutumista käytön opetteluun ja Virven käyttöön.
”Voin vilpittömästi suositella Virveä myös muille sairaaloille. Joka sairaalalla on erityistarpeensa, joiden pohjalta toiminnan voi suunnitella omanlaiseksi. Käyttöönotto kannattaa suunnitella hyvin ja työssä kannattaa edetä vaiheittain.”
Virven tehokäyttö Kainuun keskussairaalassa on pääasiassa Marko Huuskosen työn tulosta. Hän on suunnitellut puheryhmät ja statushälytykset yhdessä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen Virve-päällikön Marko Tervon kanssa. Tervon mukaan Kainuun keskussairaala on koko OYS-erityisvastuualueen sairaaloista pisimmällä Virven käytössä.
”Kainuu on hyvä esimerkki onnistuneesta ja innokkaasta prosessista, jossa on oivallettu hyvät asiat Virvestä ja annettu resurssit sen kehittämiseen. Se on myös hyvä esimerkki siitä, että kaikkea ei kannata muuttaa kerralla, vaan edetä pienin askelin ja ottaa Virve lopulta käyttöön koko sairaalassa”, Marko Tervo sanoo.
Laajakaistaisesta Virvestä toivotaan vähintään yhtä hyvää
Kainuussa ollaan tyytyväisiä Virveen, mutta odotetaan jo tulevaa laajakaistaista Virveä. Kehitystyöhön on osallistuttu aktiivisesti ja laitettakin testattu operatiivisessa toiminnassa. Tärkeä ja kaivattu uudistus olisi Virve-päätelaitteiden huollon sujuvoittaminen ja etäoperoinnin mahdollistaminen.
”Päätelaitteiden huoltoon toivon lisää nopeutta. Nyt siihen menee helposti viikko – puolitoista. Toivoisin myös, että tulevassa Virvessä puheryhmien luominen ja muokkaaminen sujuisi nykyistä nopeammin. Olisi hyvä, jos kansiorakenteita ja puheryhmiä voisi muokata etänä. Nyt laitteen joutuu aina lähettämään erikseen parametroitavaksi”, Marko Huuskonen sanoo.
”Kun laite on jatkuvasti mukana kantolaitteessa tai taskussa, sen on tärkeää olla kevyt. Toivon myös langattomia lisälaitteita, joita ei tarvitsisi ladata jatkuvasti. Erilaisia laitteita kannattaa pilotoida runsaasti ennakkoon, jotta jokaiselle käyttäjälle löytyisi useampia vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin. Kaikilla uusilla laitteilla olisi oltava myös mahdollisimman pitkä toiminta-aika, koska erilaiset apit ja niiden käyttö vievät virtaa paljon. Laitteiden on hyvä olla myös kestäviä ja helppokäyttöisiä sekä tietenkin hyviä hinta-laatusuhteeltaan.”
Huuskonen nostaa myös esiin toimintavarmuuden, joka on jokaiselle viranomaisverkon käyttäjälle kriittistä.
”Nythän käytössä on kaksi eri verkkoa, ja GSM-verkoissa on esiintynyt huomattavasti enemmän häiriötilanteita kuin Virve-verkossa. Miten verkon toimintavarmuus ja häiriöttömyys saadaan taattua, kun molemmat toimivat tulevaisuudessa laajakaistaverkossa”, Huuskonen pohtii.
Kaksi erillistä verkkoa ja mahdollisuus etäohjelmointiin
Erillisverkkojen yksikönpäällikkö Ilari Hatakka kertoo laajakaistaiseen Virveen tulevista ominaisuuksista:
- Erillisverkot toteuttaa laajakaistaisen Virven omalla runkoverkolla ja ydinpalveluilla (core). Vaikka Virve-käyttäjät saavat radiopalvelut fyysisesti samoista tukiasemista kuin 4G- ja 5G-kuluttajatkin, ohjataan viranomaisliikenne omaan coreen, josta tuotetaan kaikki käyttäjälle näkyvät palvelut. Virven palvelut ovat siten täysin erillisiä muiden operaattoreiden GSM- tai LTE-palveluista, eivätkä niitä uhkaa samat häiriöt kuin toisen operaattorin palveluita.
- Tukiasemaa lukuun ottamatta jatkossakin on siis kaksi erillistä verkkoa. Vikasietoisuuden kannalta yksittäinen tukiasema on yhteinen, mutta 4G-tukiasemat palvelevat melko pientä aluetta kerrallaan. Tulevaisuudessa kansallisella roamingilla voidaan tarvittaessa hyödyntää myös toisen operaattorin tukiasemaa.
- Virvessä siirrytään laajakaista-aikaan, eli tiedonsiirtokapasiteetti kasvaa huimasti. Yksi konkreettinen, kaikille käyttäjille näkyvä hyöty on, että puhelimia voi jatkossa ohjelmoida, eli Virve-termein parametroida verkon yli etänä.
- Nykyisessä Virvessä käytettävän Tetra-verkon kaistan yli on ollut mahdollista ohjelmoida hyvin rajallisesti, ja suurin osa toimenpiteistä on pitänyt tehdä kiinnittämällä puhelin kaapelilla erityiseen parametrointityöasemaan. Jatkossa parametrointityöasema voi olla pääkäyttäjällä ja puhelimet käyttäjän taskussa missä päin Suomea hyvänsä.
Lue lisää:
KOMISARIO PATRIK KARLSSON: VIRVEN AVULLA SUOMALAINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ ON MAAILMAN HUIPPUA
ENSIHOIDON KENTTÄJOHTAJA JA PALOMESTARI: VIRVEN KUULUVUUS ON LAPISSA ELINTÄRKEÄÄ
