Jarmo Vinkvist: Miten Suomi sijoittuu kriittisen viestinnän kansainvälisessä kehityksessä?

Kaupalliset mobiiliverkot ovat kehittyneet huimasti viimeisen 10-15 vuoden aikana. Teknologian standardoinnin kautta isot kehitysaskeleet ovat mahdollistaneet uusien teknologiasukupolvien käyttöönotot: 3G -> LTE/4G -> 5G.

Myös tulevaisuuden kriittinen viestintä hyödyntää muun muassa Suomessa yhteisiä kaupallisia verkkoja. Ratkaisuissa vaadittuja ominaisuuksia – esimerkiksi priorisointia ja muun liikenteen altapurkua – on ollut saatavilla 4G-teknologiasta alkaen.

Perinteisesti turvallisuusviranomaisten verkot ovat olleet ryhmäpuheeseen keskittyviä radiopuhelinverkkoja, joissa on rajallinen kapeakaistainen datanopeus. Tulevaisuudessa turvallisuusviranomaisten toimintaa johdetaan yhä ryhmäpuheen avulla, mutta yhdessä laajakaistaisen datan kanssa.

Edelläkävijöitä ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Korea, Suomi

Jokainen kriittisen viestinnän ratkaisujaan miettivä maa on omassa ainutlaatuisessa tilanteessaan. Lähtökohdat aikaisempien verkkojen, lainsäädännön ja yhteistyön syvyyden osalta poikkeavat maittain. Myös uhkakuvat ja riskiprofiilit ovat erilaisia.

Yhdysvalloissa Motorolalla on ollut vuosikymmenien vahva markkina-asema. Motorolan P25 tai analogisiin teknologioihin pohjautuvia radiopuhelinverkkoja on noin 10 000.

Kukin osavaltio ja myös niiden sisällä kaupungit ja kunnat ovat olleet vastuussa omista viestintäverkoistaan toimialakohtaisesti. Verkot on rakennettu pääosin paikallisiin tarpeisiin.

Terroristi-iskut 11.9.2001 sekä Katrina-hurrikaani 2005 olivat osaltaan vaikuttamassa siihen, että 2012 Yhdysvaltoihin perustetiin FirstNet-viranomainen. Sen tehtävä on vastata ensimmäisen viranomaisten yhteisen valtakunnallisen verkkopalvelun perustamisesta. FirstNetille osoitettiin 7 miljardin USD rahoitus sekä valtakunnalliseen käyttöön 700 MHz taajuusalueelta 2 x 10 MHz.

Erityisesti metropoleissa 700 MHz tuo kaivattua kapasiteettiä ja harvaanasutuilla alueilla taajuus mahdollistaa kustannustehokkaan radiopeiton rakentamisen. USA:ssa tämä osoitettu radiotaajuus on kultaakin arvokkaampi.

Vuonna 2017 toteutetun kilpailutuksen myötä 4G/5G-verkkopalvelut tarjoaa kaupallinen operaattori AT&T, joka saa oikeuden käyttää 700 MHz taajuutta myös kuluttaja-asiakkaille, jos taajuudella on tilaa. AT&T:n FirstNet-verkossa on tilaajia noin 1,5 miljoonaa yhteensä 12 000 eri virastosta.

Jokainen kriittisen viestinnän ratkaisujaan miettivä maa on omassa ainutlaatuisessa tilanteessaan.

Iso-Britannia on käynnistänyt jo vuosia sitten ESN-hankkeen (Emergency Service Network), jossa nykyinen Tetra-teknologiaan pohjautuva Airwave-moniviranomaisverkko korvataan 4G-laajakaistapalvelulla.

ESN-hanketta johdetaan Iso-Britannian sisäministeriöstä (Home Office). Hankkeessa rakennetaan kansallinen laaja-kaistainen data- ja puhepalvelu. Maantieteellistä lisäpeittoa on täydennetty turvallisuusviranomaisten tarpeista lähtien, mutta laajennetusta peitosta hyötyvät myös kuluttajat. Ensimmäiset organisaatiot käyttävät jo ESN-palvelua.

Osataan sitä muuallakin

Etelä-Korea rakentaa Safe-Net laajakaistaista moniviranomaisten verkkoyhdistelmää turvallisuusviranomaisille, rautateille ja meriturvallisuuteen. He rakentavat verkon palvelut sekä Korean mantereelle että myös aluevesilleen jopa useiden kymmenien kilometrien päähän rannikolta.

Koreassa on vahvaa telealan osaamista, joten he ovat aivan globaalin kehityksen kärjessä.

Safe-Net tulee olemaan laajasti eri viranomaisten käytettävissä ja vuonna 2021 valtakunnallisesti valmistuva verkon peitto pohjautuu sekä kiinteään verkkoon että myös siirrettäviin tukiasemiin. Koreassa on vahvaa telealan osaamista (muun muassa Samsung), joten he ovat aivan globaalin kehityksen kärjessä rakentamassa uutta viranomaisverkkoaan.

Saksa varmistaa BDBOS-radiopuhelinverkkonsa toimivuuden vuosikymmenen loppuun. Airbusin toimittama Saksan BDBOS-verkko on maailman suurin puhetta ja kapeakaistaista dataa välittävä viranomaisverkko.

Rinnalle he ottanevat sekä viranomaisten omat että kaupalliset laajakaistaiset dataverkot. Monet ratkaisut riippuvat siitä, miten alle 1 GHz radiotaajuuksia on käytettävissä; saako niitä viranomaiskäyttöön vai ovatko taajuudet muiden käyttäjäryhmien käytössä.

Pohjoismaat tekevät tiivistä yhteistyötä viranomaisverkkojen kehittämisen suhteen. Pohjoismaitten nykyiset verkot, Nödnett Norja – Rakel Ruotsi – Virve Suomi, on yhdistetty toisiinsa mahdollistaen rajojen ylittävän yhteistoiminnan.

Pohjoismainen viranomaisyhteistyö on tiivistä, joten pyrkimys on yhteensopivuuteen myös tulevaisuuden laajakaistapalveluissa.

Viranomaiset ovat siis sopineet ja harjoitelleet yhteistyömallit keskenään, joten esimerkiksi isoissa maastopalotilanteissa naapurimaan pelastuslaitos voi kutsusta tulla avuksi paikalliselle pelastuslaitokselle. Pohjoismainen viranomaisyhteistyö on tiivistä, joten pyrkimys on yhteensopivuuteen myös tulevaisuuden laajakaistapalveluissa.

Suomen tavoitteena on korvata 2023-2025 migraatiokauden aikana Erillisverkkojen nyky-Virve uudella laajakaistaisella Virve 2.0 -palvelulla mobiilistrategian mukaisesti. Erillisverkkojen keskeisiä kumppaneita Virve 2.0:aa rakennettaessa ovat keskeisten tietojärjestelmien osalta Ericsson ja 4G/5G-radioverkkopalvelun osalta Elisa. Ensimmäiset Virve 2.0 dataliittymät otetaan käyttöön vuoden 2021 lopulla.

Suomen ekosysteemi on maailman huippua

Maamme kriittisen viestinnän ekosysteemin (lainsäädäntö, luottamus, yhteistyö, yhteiset ja kehittyneet viestintä- ja ICT-järjestelmät) on arvioitu olevan aivan maailman huippua. Suomessa on myös laajemmin erinomaiset klusterit tele- ja kriittisen viestinnän alalla Nokian ollessa alan isoin yhtiö. Tämä luo erinomaisen pohjan kehittää viranomaisviestintää eteenpäin.

Koko ekosysteemin voimalla pyrimme olemaan mukana kansainvälisillä foorumeilla tuomassa omaa ymmärrystämme ja tarpeita yhteiseen pöytään. Samalla opimme toisten kokemuksesta yhteisen päämäärän muodostamiseksi ja saavuttamiseksi. TCCA (The Critical Communications Association) on näistä yksi tärkeimmistä kokoavana tahona.

3GPP-standardoinnissa kriittisen viestinnän toimijat ovat rajoitetuista resursseista huolimatta saavuttaneet sekä merkittävää vaikutusta että keränneet arvostusta. Kannustamme kaikkia olemaan omalta osaltaan mukana tässä, jotta suomalainen turvallisuustoimintatapa voi kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla maamme kokoa suuremmaksi.

Turvallisuus tehdään yhdessä!