Ilona Lundström: Tekoäly on ihmistä varten
Tekoäly, keinoäly vai tukiäly? Ajankohtaisella teknologialla on monta nimeä. Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona Lundström lainaa mielellään professori Samuel Kasken lanseeraamaa selitystä: tekoäly on uuden ajan ATK:ta. Lundstöm muistuttaa, että tekoälyn juuret ovat automaattisessa tietojenkäsittelyssä.
”Tekoäly on ennen kaikkea ihmistä varten. Tekoäly auttaa esimerkiksi lääkäriä tekemään parempia päätöksiä, se auttaa tunnistamaan sairauksia ja reagoimaan äkillisiin komplikaatioihin. Tekoäly mahdollistaa sen, että pystymme keskittämään energiamme siihen, missä olemme oikeasti hyviä, eli luovaan ongelmanratkaisuun.”
Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman loppuraportin mukaan tekoäly mullistaa terveydenhuollon lisäksi liikenteen, teollisuuden ja työelämän seuraavien vuosien aikana. Tekoälyn menestystarinoita ja onnistuneita sovelluksia on jo paljon, mutta todellinen murros ja siirtyminen tekoälyaikaan on vasta alkamassa.
”Jos osaat kasvattaa lapsia, osaat opettaa tekoälyä”
Lundström tarkastelee tekoälyä ihmisten arjen kautta. Yhteiskunnan kannalta tekoälyn suurin potentiaali on siinä, että se saadaan laajasti käyttöön.
Kansalaisen ei tarvitse välttämättä itse tietää tarpeitaan, vaan ne tunnistetaan hänen puolestaan.
Esimerkiksi kansallisen tekoälyohjelma AuroraAI:n tavoitteena on nimenomaan toteuttaa ihmislähtöinen toimintamalli, jossa tekoäly auttaa kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämään viranomaispalveluita tehokkaasti.
”AuroraAI-ohjelmassa tuodaan julkisia palveluita yhteen kansalaisten elämäntapahtumien perusteella. Kun jotakin tapahtuu, esimerkiksi kun perheeseen syntyy lapsi, vanhemmat saavat tiedon, mitä tehdä eri vaiheissa, että lapsi saa kelakortin ja lapsilisät alkavat kertyä ja niin edelleen. Kansalaisen ei tarvitse välttämättä itse tietää tarpeitaan, vaan ne tunnistetaan hänen puolestaan.”
Lundström painottaa, että tekoäly voi parhaimmillaan olla demokratisoiva teknologia. Aiemmin digitalisaatiosta on puhuttu ihmisiä syrjivänä ja syrjäyttävänä kehityksenä. Tekoälyn vaikutus on täysin käänteinen: se mahdollistaa ihmisten osallistumisen vaikkapa erilaisiin viranomaispalveluihin muun muassa puheohjautuvuuden kautta.
”Curious ai:n toimitusjohtaja ja perustaja Harri Valpola on sanonut hyvin, että jos osaat kasvattaa lapsia, osaat opettaa tulevaisuudessa myös tekoälyä. Tätä kohti olemme menossa.”
Tekoälyssä mahdollisuuksia turvallisuustoimijoille
Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tekoäly lisää tuottavuutta ja vapauttaa viranomaisten voimavaroja kansalaisille tärkeisiin palveluihin ja ihmisten kohtaamiseen. Toisaalta tekoäly parantaa yhteiskunnan kykyä ennakoida monimutkaisia tapahtumia ja reagoida niihin. Usein kyse on yhteisen tilannekuvan muodostamisesta, jossa tekoälyllä voi tulevaisuudessa olla keskeinen rooli.
Kannustamme viranomaisia ja yritysmaailmaa erilaisiin tekoälykokeiluihin
Lundström ei lähde neuvovaan, miten eri turvallisuusviranomaisten tulisi tekoälyä työssään soveltaa. Hän mainitsee kuitenkin, että yksi tärkeä ja realistinen sovelluskohde on yhteiskunnan infrastruktuurin ennakoiva kunnossapito. Tekoälyn avulla voi parantaa myös muun muassa energiantuotannon ja -jakelun sekä tietoverkkojen luotettavuutta. Myös kyberturvallisuus sisältää paljon mahdollisuuksia, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää.
”Viranomaisten on edelleen lisättävä tiedon jakamista ja yhteiskäyttöä esimerkiksi luomalla yhteisiä tietoaltaita ja käyttämällä yhteen toimivia tietorakenteita. Kannustamme viranomaisia ja yritysmaailmaa erilaisiin tekoälykokeiluihin, ja pidän tärkeänä, että kokemuksia jaetaan ja niitä tuodaan esille. Näin eri toimijat voivat vaikuttaa myös tekoälyä koskevaan sääntelyyn”, Lundström sanoo.
Hän muistuttaa myös, että vaikka turvallisuusviranomaiset eivät hyödyntäisi tekoälyä, monet muut tahot hyödyntävät – ja nämä toimijat eivät aina ole hyvillä aikeilla liikkeellä.
”’Hyvisten’ on oltava ’pahiksia’ edellä. Karkeasti sanottuna kyse on kilpajuoksusta, ja siitä kuka soveltaa uusia teknologioita ketterämmin. Täytyy muistaa, että tekoälyn avulla voi myös vastata erilaisiin turvallisuusuhkiin.”
Yhteiskunnan teknologiariippuvuus on riippuvuutta sähköstä
Ilona Lundströmin mukaan turvallisuus on jo nyt osin teknologiariippuvaista, mutta ennen kaikkea riippuvuus liittyy sähköön ja sähkönjakeluun.
”Jokainen, joka on lukenut Ilkka Remeksen dekkarin Jäätyvä helvetti, tietää, mitä suomalaiselle yhteiskunnalle voisi tapahtua, jos paukkupakkasilla sähkönjakelun kantaverkko sabotoidaan.”
Lundström näkee varautumisen nimenomaan arjen tasolla. Nuorempi sukupolvi on huonommin varautunut sähkönjakelun häiriöihin ja tilanteisiin, joissa teknologia yksinkertaisesti on pois käytöstä. Tekoäly on osa teknologiapalettia ja yhtä riippuvainen sähköstä kuin muutkin teknologiat.
”Vain harvan alle 30-vuotiaan kotitaloudesta löytyy paristoradio. Kotivara on asia, josta nuoret eivät ole ehkä koskaan kuulleetkaan. Tässä näkyy maailman kehittyminen, ja meille on iso kysymys, kuinka tavoitamme tarpeen tullen ihmiset, joiden koti on täysin sähköriippuvainen”, Lundström pohtii.
Yksilön oikeuksia suojeltava, mutta ei tekoälylainsäädännöllä
Tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset on otettu vakavasti työ- ja elinkeinoministeriössä. Lundström mukaan Suomella ja EU:lla on mahdollisuus olla edelläkävijä ihmiskeskeisessä, eettisessä datataloudessa.
”Pitää löytää tapa lainsäädännön keinoin suojella yksilön oikeuksia, mutta se ei tapahdu välttämättä säätelemällä teknologiaa. En lämpene ajatukselle tekoälylainsäädännöstä, sillä ei muitakaan teknologioita ole säännelty. Mutta sen sijaan datankäyttöön liittyvä sääntely on hyvinkin perusteltua, eli millä perusteella ja kuinka esimerkiksi ihmisten terveystietoja saa käsitellä”, Lundström sanoo.
Data ja tekoäly tuottavat yksilölle ja yhteiskunnalle lisäarvoa vasta, kun niitä hyödynnetään. Yhteisesti sovitut eettiset pelisäännöt ovat edellytys uusille hyvinvointia ja arjen sujuvuutta lisääville palveluille ja innovaatioille. Turvallisuustoimijoiden näkökulmasta yhteistyö nousee keskiöön.
