Finrail turvaa Virveen
Rautateiden työnjako muuttui vuonna 2013, kun VR:n aiemmin tuottama liikenteenohjaus eriytettiin omaksi yhtiökseen. Vuoden 2015 alusta Finrail irtautui VR-Yhtymästä valtion omistajanohjauksen alaiseksi valtionyhtiöksi.
”Liikenteenohjaus on kuin rautatieliikenteen lennonjohto. Vastuullamme on pitää junat liikenteessä 24/7/365. Me mahdollistamme sen, että junilla on aina kulkutiet, joilla ne voivat liikkua turvallisesti ja täsmällisesti”, Finrailin operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää sanoo.
Liikenteenohjaus on kuin rautatieliikenteen lennonjohto.
Finrailin palveluksessa on noin 350 henkilöä, jotka toimivat eri puolilla maata olevissa liikenteenohjauskeskuksissa. Suurimmat keskukset ovat Helsingissä, Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa, joista kukin vastaa omasta alueestaan.
Turvallisuus on numero yksi
Turvallisuuskriittisyys on rautatieliikenteen arjessa koko ajan läsnä.
”Liikenneohjaajat varmistavat muun muassa sen, että samalla rataosuudella on vain yksi juna kerrallaan. Vastaavasti ratatöiden aikana varmistamme, ettei näille rata-alueille tule liikennettä.”
Liikenneohjaajien työn tukena on runsaasti tekniikkaa aina ikääntyneistä ja paljon reletekniikkaa sisältävistä asetinlaitteista huippumoderneihin automaatiojärjestelmiin.
Viestintäjärjestelmät ovat työn ytimessä, sillä Finrailin järjestelmien läpi kulkee vuosittain noin 2,5 miljoonaa puheviestiä. Puheviestinnässä on runsaasti osapuolia, kuten junankuljettajat ja ratatyöntekijät.
Eturintamassa Virveen
Finrail on siirtynyt Virve-käyttäjäksi vaiheittain. Ensimmäisiä testejä tehtiin kesällä 2017. Loppuvuodesta 2017 tapahtui isompi muutos, kun Liikennevirasto otti käyttöön URCA-puhelinvaihdejärjestelmän (Unified Railway Communication and Application) ja Finrail siirtyi sen käyttäjäksi.
Finrailin on luontevaa olla eturintamassa.
”Meillä pitää olla valmiudet Virve-verkon käyttöön, jotta muut toimijat voivat turvallisesti siirtyä sen käyttäjiksi.”
Virveen liittyy monenlaisia odotuksia.
”Vanhassa Raili-verkossa on paikkoja, joissa kuuluvuus on heikko. Toivomme, että tähän saadaan Virven myötä korjaus”, Järvenpää sanoo.
Käyttäjien tarpeisiin
Koska Virven teknologia on Raili-järjestelmää modernimpaa, sen käyttöönotto mahdollistaa toimintatapojen kehittämisen. Suurin muutos tapahtui järjestelmän käyttöperiaatteessa: Railissa käytettiin yksilöpuheluja, kun Virvessä puhelut ovat ryhmäpuheluja.
”Vaikka projekti on teknologiapainotteinen, olemme päässeet hyvin vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan Virveä kehitetään meidän käytössämme”, Järvenpää sanoo.
Virven käyttöönotto mahdollistaa toimintatapojen kehittämisen
Finrailin eri käyttäjäryhmien edustajat ovat olleet tiiviisti mukana kehitysprojektissa. He ovat kertoneet kehitystarpeista ja nähneet, mitä uusia mahdollisuuksia Virve tarjoaa. Koko Finrailin henkilökunta on koulutettu Virven käyttöön.
Uudet itävaltalaisen Frequentiksen toimittamat päätelaitteet on räätälöity Finrailin käyttäjäryhmien tarpeisiin niin, ettei niistä päällepäin näe, että Raili on muuttunut Virveksi.
Virven kehityspolku ja erityisesti ensi vuosikymmenellä häämöttävä Virve 2.0 tukevat Finrailin kykyä vastata rautatieliikenteen kasvaviin viestintätarpeisiin.
”Rautateillä on koko ajan lisää tarpeita turvalliselle tiedonsiirrolle. Haluamme olla mukana hyödyntämässä Virven kehityksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.”
Laadukasta kehitystyötä
Virven käyttöönottoa on tehty haasteellisella aikataululla, josta on jouduttu jonkin verran tinkimään. Järvenpään mukaan aikatauluja tärkeämpi asia on ollut kehitystyön laatu.
”Projekti on pystynyt havaitsemaan ongelmat ennen käyttöönottoa niin, että käyttöönottovaiheessa kaikki on ollut kunnossa. Tämä ei ole isoissa tietotekniikka- ja tietoliikennehankkeissa itsestäänselvyys.”
Laajat eri osa-alueiden testit ovat mahdollistaneet sen, että järjestelmät on saatu loppukäyttäjille kaikin puolin toimivina.
Artikkeli on osa juttusarjaa (3/3), jossa kerrotaan Virven käytöstä rautateillä.
