Virve-radioverkolla ja sen päätelaitteilla on tärkeä rooli viikonloppuna ajettavan Lapin MM-Rallin toteutuksessa. Arctic Rally Finland ajetaan koronakuplassa, paikalle ei päästetä yleisöä ja turvallisuusmääräykset ovat tiukkoja. Liikuteltavalla tukiasemalla saadaan viranomaisverkolle lisää kuuluvuutta syrjäisten pikataipaleiden varteen.
Virve 2.0 -hankkeessa kirjattiin tärkeä virstanpylväs 18. helmikuuta 2021, kun päästiin testaamaan tietoliikenteen toimivuutta rakenteilla olevassa palvelussa. Erillisverkkojen testiympäristössä saatiin tuolloin integraatio valmiiksi Ericssonin toimittamien keskeisten tietojärjestelmien (Core) ja Elisan toimittaman radioverkon välillä.
Nopeasti kasvavat 5G-verkot luovat alustan yhä suuremmalle määrälle teknologiainnovaatioita, joista aikaisemmin voitiin vain haaveilla. Kuluttajamarkkinoilla 5G:n käytön odotetaan seuraavaksi laajenevan päälle puettavaan teknologiaan, kotien digitalisoitumiseen ja liikenteen automatisoitumiseen. Myös hoivasektorilla odotukset ovat suuret.
Suomen puolustuskykyä tietomurtoja ja kyberhyökkäyksiä vastaan vahvistaa kiinteä yhteistyö yritysten ja viranomaisten kesken. ”Meillä on yritysten ja viranomaisten välillä oikeasti toimiva keskusteluyhteys, ei vain yksisuuntainen viranomaisten regulaatio yrityksiin päin. Tästä kannattaa olla ylpeä. Samanlaista luottamusta ei ole esimerkiksi Ruotsissa teleyritysten ja viranomaisen välillä”, FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
Valtorin ja Erillisverkkojen kumppanuus on tuottanut monia valtionhallinnon toimijoita palvelevan Turvaviesti-palvelun. Sen avulla kansalaisten ja viranomaisten välinen asiointi onnistuu entistä näppärämmin ja tietoturvallisemmin.
Kun koronapandemia pakotti tietotyöläiset siirtymään laajasti etätöihin, tietoturva-aukkoja alkoi paljastua yhä tiuhemmin. Uudet etätyökäytännöt vaativat paitsi teknisiä myös asenteellisia muutoksia. ”Meidän pitäisi osata ja uskaltaa kertoa, jos jokin epäilyttää, ja myös tulla kuulluiksi organisaatioissa. Muuten riskialttiita aukkoja ei löydetä ajoissa”, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala.
Huoltovarmuuskeskus joutui myrskyn silmään heti koronakriisin alkumetreillä. Hankintatoimen rivit suoristettiin nopeasti, ja nyt organisaation painopisteinä ovat toimintaympäristön ennakointi, digiturvallisuus ja varastointijärjestelyt. ”Huoltovarmuuden näkökulmasta koronasta otetaan irti kaikki mahdollinen oppi”, HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo.
Euroopan komissio julkaisi joulukuun puolivälissä kaksi lakiesitystä, jotka määrittelevät verkkoympäristön pelisäännöt aiempaa tarkemmin. Samalla Googlen ja Facebookin tapaiset jättimäiset verkkoyhtiöt pannaan vastuuseen siitä, miten ne näyttävät monopoliasemaansa ja mitä ne välittävät alustojensa kautta. Suurten alustayhtiöiden ennakoidaan lobbaavan rajusti esityksiä vastaan.
Maailmanlaajuinen pandemia on pakottanut kasvavat kaupungit nostamaan digitalisaation yhä tärkeämmäksi osaksi kansalaisten palvelua. Smart city -konsepti vaatii kuitenkin tarkkuutta sen suhteen, että ihmisten yksityisyydestä pidetään kiinni. EU:lle Kiinan digitalisaatio on varoittava esimerkki.
Koronavuosi 2020 on kasvattanut merkittävästi erilaisia kyberuhkia, sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. ”Uhat ovat nykyään myös monimutkaisia ja globaaleja ja niitä pitää torjua jo ennalta. Kuluva vuosi onkin osoittanut, kuinka tärkeää on jatkuvasti pitää huolta turvallisuudesta ja tietoturvasta.”
BRYSSEL. Koronavirus on aiheuttanut maailmanlaajuisen digiloikan, joka vaikuttaa suoraan tai välillisesti maailman jokaisen ihmisen elämään – pysyvästi. Lentokoneita romutetaan ja verkkokauppa kasvaa kohisten. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtaja Mika Horelli kirjoittaa blogissaan, miksi yhä kattavampien ja nopeampien tietoverkkojen rakentamiselle on kasvava tilaus.
EU:n uutta drone-lakia aletaan soveltaa Suomessa alkuvuonna 2021. Muutokset koskevat niin ammattilennättäjiä kuin harrastajiakin. Uusiin säännöksiin voi tutustua esimerkiksi pelaamalla Droneinfo.fi-sivustolla olevaa peliä.
