Suomi on toistaiseksi ollut laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehittämisen kärkimaa Pohjoismaissa. Ruotsi on kuitenkin hiljattain päättänyt investoida merkittävästi verkon rakentamiseen ja Norja vauhdittaa poliittista päätöksentekoa. Menettääkö Suomi asemansa kehityksen kärjessä?
Mitä yhteiskunnallemme tapahtuisi, jos sähköt yhtäkkiä katkeaisivat tyynenä ja pilvisenä päivänä ja kriittisen infran varavoima perustuisi tuuli- ja aurinkovoimaan? Vaikka haluaisimme luopua kokonaan perinteisistä polttoaineista, se ei välttämättä ole mahdollista. Valintojen tekeminen on keskeinen osa vastuullisuutta.
Suomessa arki toimii ja rullaa. Usein unohdammekin, etteivät esimerkiksi kraanasta tuleva vesi tai pelastajien toimivat viestintäyhteydet ole itsestäänselvyyksiä. Kriittisen infrastruktuurin tärkeydestä muistuttavat vasta kriisit ja uhat, joissa suomalaisten arki ja turvallisuus hetken horjuvat.
Väitän, että elämme ajassa, jossa organisaatioille on riski olla perustelematta olemassaoloaan. Nykyinen taloustilanne pakottaa niin yksityiset kuin julkiset toimijat tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti. Kun organisaation rooli, tehtävä ja merkitys ovat selvät, niistä kerrottava rohkeasti ja kiinnostavasti.
Kriittisen viranomaisviestinnän markkina vaatii kehittyäkseen maailmanlaajuista yhteistyötä ja oppien jakamista. Suomen ohella Yhdysvallat, Etelä-Korea ja viimeisimpänä Ranska ovat pitkällä laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehittämisessä.
Henkisestä huoltovarmuudesta puhuminen on noussut trendiksi, mutta tärkeämpää olisi pohtia ihmisyyden ydintä. Tämä ei rajoitu pelkkään resilienssiin, vaan koskee yhteisöllisyyttä, empatiaa ja luovuutta. Ihmisenä oleminen ei ole tehtävälista.
Tietoliikenteen merkitys turvallisuudelle, viranomaisten tilannekuvan muodostamiselle ja johtamiselle on korvaamaton. Se on perusta, jonka varaan luotettava tiedonvälitys, operatiivinen tehokkuus ja päätöksenteon nopeus rakentuvat.
Tietoverkot ja uudet teknologiat mahdollistavat meille yksilöinä ja yrityksinä tehokkuutta ja uudenlaista nopeutta. Mutta mitä tapahtuu, kun kohtaamme yhteiskunnallisia haasteita, jotka vaativat meiltä enemmän kuin nopeat sormenpyyhkäisyt tai yksinkertaistetut ratkaisumallit? Apu voi löytyä yllättävästä suunnasta: kriittisestä viranomaisviestinnästä.
Millainen on painajaismaisen vastuuton organisaatio nykypäivänä? Banaaninkuorien lajittelu ja valojen sammutus ovat vastuullisuudessa jo itsestäänselvyyksiä, sivulauseen sivulauseita. Kunnianhimoinen perustehtävän kehittäminen sen sijaan ei ole.
Valtionyhtiöihin liittyy perinteisesti tehottomuuden mielikuva. Niiden toimintaa kun ei ohjaa euro, vaan erityistehtävä. Silti valtio-omisteisia Erillisverkkoja luotsaava Timo Lehtimäki ajattelee, että överi tavoite on paras tavoite. Miksi ihmeessä?
Suomi on hyvin riippuvainen digitaalisten palveluiden toiminnasta, mikä tekee meistä nykymaailmassa haavoittuvan. Kriittistä infrastruktuuria haastavat niin globaalit jännitteet kuin teknologian murroskin. Vieraskynässä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri kertoo, miten Erillisverkkojen kaltaisten valtion ICT-toimijoiden olemassaolo ja kehittyminen turvaavat Suomen selustaa.
