Atte Tuliainen: Tietoarkkitehtuuri auttaa tekemään parempia päätöksiä

Turvallisuudentekijät-juttusarjassa asiantuntijamme kertovat työstään ja arjestaan. Tietoarkkitehti Atte Tuliainen tutkii ja selvittää Erillisverkkojen eri liiketoiminnoissa olevia tietovarantoja ja luo niistä kuvauksia.

Olit töissä Erillisverkoilla 2010 ja palasit uudestaan 2020. Mikä innosti sinua hakeutumaan takaisin, nyt tietoarkkitehtuurin pariin?

Työn merkityksellisyys. Haluan antaa oman panokseni ja työskennellä yhdessä muiden kanssa yhteiskunnan hyvinvoinnin eteen. Kun voin tehdä itselleni mielekkäitä ja merkityksellisiä hommia, voin myös itse paremmin, ja se heijastuu myös ihmisiin ympärilläni. Se on osa hyvää elämää.

Paluun taustalla oli pidempiaikainen pohdinta, mihin energiansa käyttää ja mitä elämässään kannattaa tehdä. Ajattelutapani on muuttunut, kun olen lukenut useita kirjoja näistä aiheista. Tajusin, että on vain yksi minä – en ole eri ihminen töissä ja vapaalla, vaan olen sama Atte molemmissa paikoissa. Mieleeni onkin jäänyt eräästä kirjasta löytämäni määritelmä: elämä on sitä, mitä tapahtuu sillä aikaa kun suunnittelet itsellesi mielekkäitä asioita. Kannattaa siis keskittyä nykyhetkeen ja tehdä itselleen mielekkäitä juttuja juuri nyt.

Mitä nykyiseen työhösi kuuluu?

Työskentelen tietoarkkitehtina Jyväskylässä. Tietoarkkitehtuuri on osa organisaation kokonaisarkkitehtuuria, joka puolestaan tarkoittaa organisaation kuvaamista kokonaisuutena toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien sekä teknologian osa-alueiden kautta karkealla ja konkreettisella tasolla. Tietoarkkitehtuurin tavoitteena on kuvata Erillisverkkojen keskeiset tietovarannot ja niiden sisältö yli liiketoiminta- tai funktiokohtaisten siilojen. Tänä vuonna meillä on painopisteenä konsernin arkkitehtuuritoiminnan kehittäminen sekä yhteisesti ymmärretyn mallinnustavan luominen tulevaisuutta varten.

Tarvitsemme osaajia, jotka pystyvät hahmottamaan ja kuvaamaan suurempia kokonaisuuksia.

Käytämme arkkitehtuurissa asioiden kuvaamisen apuna erilaisia kuvauskieliä: esimerkiksi UML-käsitemalleja, Archimate-kuvauksia sekä sanallisia määritelmiä. Arkkitehtoonisen kuvauksen tavoitteena on auttaa ihmisiä näkemään asioita samasta näkökulmasta, jolloin ongelmia on helpompi ratkoa yhdessä.

Mikä innostaa työssäsi?

Ongelmat! Haluan päästä etsimään ratkaisuja ja ratkomaan erilaisia haasteita osaamiseni avulla. Olen tunnistanut, että itselleni mielekäs elämä sisältää paljon systeemien hahmottamista kaikessa ja niiden ongelmien ratkomista – eli tässä tulee esiin se insinööri minussa.

Organisaatioissa ei ole useinkaan esimerkiksi yhteistä käsitystä, mitä tietoa on olemassa, missä järjestelmissä, missä muodossa ja kuka sitä hyödyntää ja miten. Tällaiset ongelmat ja niiden ratkominen kiehtovat minua äärimmäisen paljon, ja haluan päästä ratkaisemaan niitä yhdessä muiden kanssa. Kun kaikki tiedostamme, miten tällä hetkellä toimimme ja missä mikäkin tieto on, on paljon helpompi lähteä suunnittelemaan esimerkiksi uudella teknologialla toimivia palveluita tai vaikka kokonaan uutta liiketoimintaa. Jos tahtoo päästä jonnekin, auttaa paljon, kun tietää missä on sillä hetkellä.

Minkälaista koulutusta ja tukea olet saanut työhösi?

Olen saanut paljon tukea kollegoilta ja ulkopuolista koulutustakin, koska olen tietoarkkitehtinä itsellenikin uuden asian äärellä. Olen aiemmin tehnyt samankaltaisia töitä, mutta en arkkitehdin nimikkeellä. On hienoa huomata, että työnantaja panostaa henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.

Millaisena näet alasi tulevaisuuden?

En usko, että systeemiajattelun ja monimutkaisten asioiden kuvaamisen tarve vähenee tulevaisuudessa – päinvastoin! Maailma tuntuu muuttuvan kompleksisemmaksi koko ajan eri järjestelmien integroituessa entistä tiiviimmin toisiinsa. Teknologiat jäävät käyttäjälle näkymättömiin, ja tieto liikkuu automatisoidusti yli useiden organisaatiorajojen. Tarvitsemme osaajia, jotka pystyvät hahmottamaan ja kuvaamaan suurempia kokonaisuuksia. Kuvauksien pohjalta eri tahot pystyvät keskustelemaan, mihin suuntaan kokonaisuutta kannattaa kehittää. Pienetkin muutokset organisaation tiedonhallintaan saattavat vaikuttaa yllättävän moniin asioihin, ja tämä olisi hyvä tiedostaa jo ennalta. Tarvitsemme siis arkkitehtuuria, jotta voimme tehdä parempia päätöksiä.

Miten rentoudut vapaa-ajallasi?

Olen aviomies ja kahden lapsen isä. Olen kiinnostunut musiikista, lukemisesta ja kaikenlaisesta urheilusta. Lasten harrastuksissa mukana oleminen on saanut kouluttajan ja valmentajan roolin minussa esiin myös vapaa-ajalla. Olen poikien salibandyjoukkueen valmentaja ja ollut myös jääkiekkoapuvalmentajan roolissa. Minun tuntuu olevan vaikeaa pysyä poissa kentältä tai kaukalosta.

Lisäksi matkailemme mielellämme perheen kanssa. Tänä vuonna telttailimme Ahvenanmaalla ja viime vuonna Norjassa, ja se oli lastenkin mielestä todella kivaa. Telttailuamme on tosin kutsuttu glampingiksi (glamour camping), koska teltassa on sähköt ja aikuinenkin mahtuu seisomaan siellä.

Lue lisää turvallisuudentekijöistä:

Antti Kauppinen: Harjoittelijasta teknologiajohtajaksi – 20 vuotta merkityksellistä työtä

Jani Nyström: Kehittyvät turvallisuusratkaisumme pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Juuli Paananen: Biologista tiedonhallinnan asiantuntijaksi – tavoitteena turvallinen yhteiskunta

Katja Lamminen: Valvomon sykkivä sydän takaa Suomen turvallisuutta