Toimintaympäristö ja strategia
TAKAISIN VUOSIKERTOMUKSEN PÄÄSIVULLE
Vuosi 2024 oli merkittävä sekä taloudellisessa että turvallisuuspoliittisessa mielessä. Se oli myös monimuotoinen ja haasteellinen, mutta samalla täynnä uusia mahdollisuuksia. Erillisverkot sopeutui nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön ja jatkoi strategisten tavoitteidensa toteuttamista kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa.
Taloudellinen tilanne ja valtionhallinnon säästöpaineet
Suomen taloudellinen tilanne pysyi haastavana. Valtion tuottavuusohjelma konkretisoitui, ja tavoitteena oli säästää 393 miljoonaa euroa julkisista menoista. Tämä näkyi tiukentuneina budjetteina valtionhallinnossa ja asetti paineita myös ict-palveluiden kustannustehokkuudelle. Korkea inflaatio hidastui vuoden aikana, samoin korkotason nousu taittui laskuun. Rakentamisen lama sekä resurssipula erityisesti ict-sektorilla loivat kuitenkin vaikeuksia taloudellisen toiminnan elpymiselle.
Valtiontalouden alijäämä ja julkiset menot
Suomen julkinen talous jatkoi alijäämäisenä. Nopeasti kasvaneet julkiset menot, kuten sote-uudistuksen alkuvaiheen kustannukset, yhdessä verotulojen odotettua hitaamman kasvun kanssa, heikensivät valtion taloudellista tasapainoa. Julkisen talouden sopeutustoimet käynnistettiin, mutta niiden vaikutukset alkavat näkyä vasta tulevina vuosina. Esimerkiksi Suomen hallituksen kehysriihessä tarkennettu tuottavuusohjelma pyrkii tuottamaan merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä.
Talouteen kohdistui merkittävää epävarmuutta, ja globaalin talouden vaikeat ajat jatkuivat, vaikka inflaation ja korkotason nousu taittuivat laskuun.
Turvallisuusympäristön muutokset
Kansainvälisen turvallisuustilanteen haasteet korostuivat. Euroopan turvallisuustilanne oli edelleen vaikea. Venäjän jatkunut hyökkäyssota Ukrainaan, konfliktit Lähi-idässä ja Aasiassa sekä USA:n presidentinvaalien vaikutukset lisäsivät epävarmuutta. Haastava turvallisuustilanne korosti turvallisuustoimijoiden ja -viranomaisten toimintaedellytysten turvaamisen tärkeyttä kaikissa olosuhteissa, erityisesti kriittisten ict-palveluiden osalta.
Suomen Nato-jäsenyys avasi uusia mahdollisuuksia, mutta asetti myös vaatimuksia Erillisverkkojen palveluille kansainvälisessä yhteistyössä ja kotimaan turvallisuuden varmistamisessa. Nato-yhteistyön syventäminen on edessä, mikä tuo sekä uhkia että mahdollisuuksia Suomen turvallisuusratkaisuihin ja yhteensopivuuteen liittokunnan toimintojen kanssa.
Teknologia, tutkimus ja kehitys
Uusien teknologioiden, kuten tekoäly ja pilvipalvelut, käyttöönotto vaatii merkittäviä investointeja, mutta niiden avulla voidaan tehostaa turvallisuustoimijoiden työtä nopeasti. Turvallisuustoimijoiden tulee myös olla mukana kehittämässä niille parhaiten soveltuvia ratkaisuja. Satelliittiteknologioiden, kuten kuvantaminen, tietoliikenne sekä aika- ja paikkatieto, hyödyntäminen lisääntyy turvallisuustoimijoiden keskuudessa teknologian kehityksen myötä.
Erillisverkot on ollut aktiivisesti mukana sekä Galileo PRS- että European Critical Communication System (EUCCS) -kehitystyössä, jotka ovat myös Euroopan komission (EC) tärkeimpiä hankkeita sisäisen turvallisuuden alueella. Lisäksi Erillisverkot on tehnyt tiiviissä yhteistyössä tärkeimpien asiakkaiden kanssa selvitystyötä toiminnan tehostamiseen tähtäävien ratkaisujen tuottamiseksi tulevaisuudessa.
Työvoimatilanne ja kilpailu osaajista
Vaikka työnhakijoiden määrä on ollut kasvussa monilla sektoreilla, ict-alalla on edelleen osaajapula, erityisesti asiantuntevien ja kokeneiden ammattilaisten osalta. Lisäksi valtionhallinto ja yksityinen sektori kilpailivat samoista ict-alan ammattilaisista. Erillisverkot ja muut valtion ict-toimijat investoivatkin monimuotoisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen osana strategiaansa vastatakseen tähän kilpailuun. Lähestymistapa on tärkeä osa HR-strategiaa, koska se auttaa houkuttelemaan osaajia ja pitämään heidät organisaatiossa pidempään.
Ilmastonmuutos ja vastuullisuus
Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, haastoivat palveluiden jatkuvuutta. Vaikka taloustilanne vaatii säästöjä, vastuullisuustavoitteet, kuten päästöjen vähentäminen, pysyvät keskiössä. Erillisverkot on sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen vuodelle 2035 ja panosti energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Vastuullisuusraportoinnissa alettiin valmistautua kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n vaatimuksiin, jotka astunevat Erillisverkkojen osalta voimaan vuoden 2025 tiedoista alkaen – riippuen Euroopan komission Omnibus Simplification -ehdotuksen etenemisestä.
Kansainvälinen yhteistyö
Erillisverkkojen kansainvälinen yhteistyö jatkui esimerkiksi BroadNet-EU-projektissa ja pohjoismaisten viranomaisverkkojen tiimoilta. Pohjoismaiset viranomaisverkkojen operaattorit eli Erillisverkot, Ruotsin MSB ja Norjan DSB laajensivat yhteistyötään solmimalla aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa palveluiden jatkuvuus rajat ylittävässä kriittisessä viestinnässä myös, kun viestintä siirtyy laajakaistaiseen teknologiaan.
Etelä-Korean SafeNet-verkon operaattorin kanssa solmimme yhteisymmärryspöytäkirjan keskinäisestä tiedonvaihdosta: laajakaistaisen viranomaisviestinnän kehitys on siellä pitkällä vahvan telealan osaamisen ansiosta.
Erillisverkkojen toimintaan vaikuttavia megatrendejä
| Megatrendi | Vaikutus toimintaan |
| Yhteiskunnallinen epävakaus ja eriarvoistuminen | Erillisverkkojen kriittisen viestinnän ja toiminnan palvelut luovat palveluiden käyttäjäorganisaatioiden kautta turvallisuutta ja vakautta yhteiskuntaan. |
| Digitalisaatio | Viranomaistoiminta on riippuvainen muun muassa luotettavasta datasta, varmennetuista tietojärjestelmistä ja tietoliikenneyhteyksistä. Nämä luovat langattoman tiedonsiirron ja mobiiliviestintäpalveluiden viranomaisviestintäratkaisujen liiketoimintamahdollisuuksia Erillisverkoille. Yhteiset verkko- ja tietotekniset ratkaisut tehostavat Suomen taloutta ja turvallisuutta verrattuna tilanteeseen, jossa turvallisuustoimijat ja -viranomaiset tekisivät omia paikallisesti optimoituja ratkaisujaan. On huomioitava myös digitalisaation riippuvuus energiansaannista: ict-ratkaisut eivät toimi ilman sähköä. |
| Talouden murros | Talouden globaalisti vaikeat ajat vaikuttavat heikentävästi myös Erillisverkkojen kannattavuuteen, resurssien saatavuuteen, hintojen ennallaan pysymiseen sekä asiakkaiden ostokykyyn. Julkisen talouden sopeuttamistoimet vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti asiakkaiden kautta. |
| EU:n ja Pohjoismaiden turvallisuusyhteistyön lisääntyminen ja Naton laajeneminen | Erillisverkoilla on erityistehtävärooli tuottaa yhteiskunnan kriittisen turvallisuusviestinnän palveluita yli valtiorajojen, muun muassa EU:n BroadNet-hanke, Pohjoismaiden rajat ylittävä viranomaisverkkopalvelu sekä Galileo PRS -palvelu. Suomen Nato-jäsenyys tuo lisävaatimuksia Erillisverkkojen toimintoihin ja palveluihin sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. |
| Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato | Ilmastomuutoksen torjunnassa keskeistä on vähentää päästöjä ja pyrkiä pois fossiilisista energiamuodoista. Tämä ohjaa energiatehokkuustyötämme. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt kasvattavat varautumisvaatimuksia. Tarkan yhteisen tilannekuvan ja johtamisen sekä varavoima- ja henkilöstöjärjestelyjen merkitys korostuu. Tämä vaikuttaa palveluidemme jatkuvuus- ja varautumissuunnitelmiin. Kaikki toiminta vaikuttaa ympäröivään luontoon, niin myös Erillisverkot. Selvitimme vaikutuksiamme luonnon monimuotoisuuteen. Otamme jo nyt toiminnassamme huomioon esimerkiksi pesimisaikoja ja jälkiemme ennallistamisen. Tietoisuutta aiheesta halutaan kuitenkin lisätä, jotta voimme vieläkin paremmin tunnistaa vaikuttamisen paikkamme. |
| Väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys | Työnhakijoiden määrä on kasvanut monella sektorilla, mutta ict-alalla on edelleen pulaa erityisesti asiantuntevista ja kokeneista ammattilaisista. Erillisverkot panostaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työpaikan houkuttelevuuteen muun muassa kehittämällä työyhteisön yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta sekä hyvinvointia. |
| Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kasvavat vaatimukset | Erillisverkot on sitoutunut lähenemään hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on haastava. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen suunnitelmallinen, läpinäkyvä toteuttaminen ja integrointi toimintaamme jatkuu. Tunnistamme toiminnassamme yhdenvertaisuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin, hyvän hallintotavan ja vastuullisten hankintakäytäntöjen merkityksen sekä ihmisoikeudet läpi arvoketjun. Torjumme näihin liittyviä väärinkäytöksiä. Valmistaudumme CSRD-direktiivin myötä uudistuvan vastuullisuusraportointiin. |
Strategian käytäntöön vieminen jatkui näkyvin teoin
Erillisverkot päivitti strategiansa vuoden 2023 aikana. 2024 sitä vietiin käytäntöön muun muassa brändiuudistuksen ja organisaatiomuutosten avulla.
Tehtävämme on rakentaa Suomesta turvallisempi olemalla asiakkaidemme luottokumppani kaikissa olosuhteissa.
Tavoitteemme on olla vaikuttava ja rohkea yhteiskunnan turvaaja. Haluamme varmistaa palveluiden iskunkestävyyden ja tavoitella entistäkin vaikuttavampaa roolia valtion ict-toimijana. Tehtävämme on rakentaa Suomesta turvallisempi olemalla asiakkaidemme luottokumppani kaikissa olosuhteissa.
Strategiassamme on neljä peruspilaria:
- Vaikuttavia palveluita
- Hyviä tyyppejä
- Rohkeaa johtamista
- Raikasta brändiä
Asiakaslähtöisyys on strategian olennainen lähtökohta kaikissa pilareissa. Varautumisen ja turvallisuuden lisäksi strategiassa nousevat tärkeään rooliin vastuulliset palvelut ja toimintatavat, henkilöstön hyvinvointi sekä erillisverkkolaisen yrityskulttuurin vahvistaminen. Brändi on osa strategiaa, sen tunnepuoli.