Valtion kallein ICT-hanke: ”Rahat vai ihmishenki?”
Valtion kalleimmaksi ICT-hankkeeksi rankattua Virve 2 -hanketta voi arvioida pelkkien kulujen näkökulmasta, mutta viisaampaa olisi tarkastella sen tuottavuutta: parhaimmillaan voimme säästää niin pelastajien kuin pelastettavien ihmishenkiä.
Tivi uutisoi maaliskuussa, että valtion kallein käynnissä oleva tietojärjestelmähanke on nyt Erillisverkkojen Virve 2 -hanke (Tivi 6.3.2024). Siinä viranomaisten kriittinen viestintä päivitetään nykyisen Tetra-teknologian piiristä laajakaistaiseen aikaan. Käytännössä viranomaiset saavat siis käyttöönsä heille räätälöidyt älypuhelimet ja muut nykyaikaiset viestintäratkaisut, jotka ovat löytyneet kuluttajan taskusta jo pitkään.
Kehitystyön tuloksena viranomaiset voivat siis esimerkiksi lähettää dronen kartoittamaan onnettomuuspaikan tilannetta videon välityksellä ennen kuin yksiköt ehtivät paikalle. Lääkäri puolestaan voi arvioida ensihoitoyksikön lähettämän livekuvan avulla, tarvitaanko sairaalahoitoa ja -kuljetusta lainkaan. Ennen kaikkea Virve 2 on tilannejohtamisen väline: kun metsäpaloalueelle voi juosta ihmisen sijaan bitti tai kun tehtävän voi hoitaa kalliin kaluston sijaan drone, turvallisuuden ammattilaisten työpanosta voi ohjata esimerkiksi ennaltaehkäisevään työhön.
Säästö alkaa ässällä – mutta ei ESG:n ässällä
Valtion ICT-hankkeissa tulisi aina arvioida ennen kaikkea niiden tuottavuutta, ei pelkkiä kustannuksia. Näillä hankkeilla ei ole itseisarvoa, mutta onnistuneen ICT-hankkeen ansiosta toiminta esimerkiksi helpottuu, maksaa vähemmän tai on nopeampaa.
Tulosta syntyy siis asiakkaidemme, Virven tapauksessa viranomaisten ja huoltovarmuustoimijoiden, toiminnassa. Euroja säästyy, kun joka organisaatio ei rakenna omaa laajakaistaista järjestelmäänsä, vaan käyttöön otetaan uusi yhteinen. Parhaimmillaan säästetään myös ihmishenkiä, kun toiminta on entistä tehokkaampaa.
Valtiokin arvioi hankkeita tuottavuuden näkökulmasta valmisteilla olevassa valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa, jossa julkisen sektorin toimintaa on tarkoitus tehostaa 243 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2027. Ohjelmassa painotetaan tuottavuuden lisäksi yhteisiä palveluja, valmisohjelmistoja sekä kustannus-hyötyanalyyseja hankkeiden tuottavuuden arvioinnissa.
Lyhyen aikavälin säästötalkoissa on aina vaarana väärän aikajänteen ajattelu. Huomioidaanko pelkkä taloudellinen vai myös sosiaalinen vastuullisuus? Yksittäisten hankkeiden hintalapun ja lukujen arviointi tyhjiössä voi estää näkemästä kokonaiskuvaa.
Säästö ei siis saa alkaa ESG:n ässällä. Emme saa unohtaa, että valtion hankkeet tähtäävät toimivampaan, vastuullisempaan ja Virve 2:n tapauksessa myös turvallisempaan yhteiskuntaan. Järkevä säästö alkaakin toisella ässällä: systeemisellä ajattelulla. Sillä, että kehitämme Suomessa yhteisiä järjestelmiä, joiden rahoituksessa katsotaan hallituskausien yli.
Yhtä lailla on tärkeää, että myös valtion ICT-toimijat tekevät yhteistyötä ja määrittelevät oman olemassaolonsa tarkoituksen. Lisäksi kaupallisten toimijoiden osaamista kannattaa hyödyntää – myös Virve 2:ssa viestit kulkevat pitkin kaupallista laajakaistaa, jossa viranomaisilla on aina etuajo-oikeus.
Etumerkki toisin päin: vain investoimalla voi säästää
Jos siis verrataan alussa mainittuun liukkaalla kaatuneiden hoitoon, Virve 2 -hanke on kaatumisia estävää hiekoitushiekkaa. Kun valtion ICT-piha on hiekoitettu, viranomaisten askel pitää myös tiukimmassa paikassa nykyaikaisen teknologian turvin.
Kyseessä ei myöskään ole kerta- vaan kestohiekoitus: toisin kuin nykyinen Tetra-teknologia, Virve 2 on käytännössä pitkälle tulevaisuuteen skaalautuva teknologinen alusta. Sen avulla voimme hyödyntää myös huomisen ratkaisuja, joista emme edes vielä tiedä.
Hankkeista puhuttaessa uutisoinnin etumerkki onkin usein väärä, sillä säästöt tapahtuvat pitkässä juoksussa ja investointien kautta. Toisaalta seison kalleimman ICT-hankkeen tittelimme takana, vaikka ajattelen sitä eri sanoin: Virve 2 on valtion arvokkain tietojärjestelmähankinta.
