NATO-jäsenyys ei tuo vapaalippua varautumiseen
Natossa jokainen jäsenvaltio vastaa omasta puolustuksestaan, mutta myös varautumisestaan. Meidän on siis herpaantumatta tehtävä varautumistyötä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla etenkin vallitsevassa turvallisuustilanteessa. Myös niillä aloilla ja organisaatioissa, joissa varautumista ei aiemmin ole nähty tarpeellisena, joudutaan jatkossa tarkastelemaan kykyä toimia pitkäkestoisissa kriiseissä ja poikkeuksellisissa oloissa.
Seuraavassa varautumisoppeja Ukrainan sodan ja Suomen Nato-matkan näkökulmista
- Sota on osoittanut, että turvallisuustilanne saattaa muuttua nopeasti ja yllättävästi. Tämä on merkittävä ero entiseen suomalaiseen doktriiniin, jossa piti saada hyvissä ajoin ennakkovaroitus ja olla runsaasti aikaa varautumiselle. Nykytilanteessa näyttää selvältä, että helmikuussa 2022 Venäjä oli hyökkäämässä Ukrainaan. Muistetaan kuitenkin, että ennen 24.2.2022 Suomessa ei yleisesti uskottu Venäjän hyökkäykseen. Lisäksi Suomessa oli vuosikymmenet vannottu Nato-option nimiin niin totaalisesti, että Nato-jäsenyydestä ei voitu tai saanut edes keskustella. Sitten tulikin kiire, jota seurasi hämmennys: Nato-optio ei taannutkaan välitöntä jäsenyyttä.
- Varautumisen parantaminen ja kyvykkyyksien kehittäminen vie aikaa. Materiaali- ja laitehankinnat eivät käy hetkessä, ja tavarasta voi olla pulaa, kun muutkin sitä samanaikaisesti hankkivat. Esimerkiksi käy varavoimana käytettävät generaattorit. Keskinäisriippuvuuksista johtuen vain oman tekemisen varmistaminen ei riitä. Joudutaan katsomaan myös alihankkijoiden toimitusvarmuuden varmistamisen perään, onko heillä kykyä tuottaa palvelua.
- Toimintakykyä ja tehostettua valmiutta on pystyttävä pitämään yllä pitkään. Ei riitä, että pystytään painamaan samoilla silmillä viikko tai kaksi. Tilanne voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Ukrainassa on nyt käynnissä sodan toinen vuosi. Henkilöstöä ei ole kuitenkaan mahdollista olla kaiken varalle ylimäärin, joten on ennakkoon mietittävä, mitä priorisoidaan ja mitä toimintoja vahvennetaan. Esimerkki materiaalipuolelta: ei riitä, että on varavoimageneraattori, pitää olla myös polttoainetta ja kykyä saada polttoainetta voimakoneelle, vaikka huoltoasemalta ei ”löpöä” saisikaan.
- Johtaminen edellyttää kykyä viestiä olipa tilanne mikä tahansa, esimerkiksi sähkökatko tai häiriöitä puhelinverkossa. Johtaminen erilaisissa olosuhteissa on käytävä läpi ja harjoiteltava. Turvallisuusviranomaisille ja huoltovarmuuskriittisille yrityksille on tarjolla viestintään Erillisverkkojen ylläpitämä viranomaisverkko Virve, joka uudistuu lähivuosina laajakaistaiseksi. Uusi Virve on jo viranomaiskäyttäjillä testikäytössä. Kriittisen viestinnän tarpeet hoidetaan kuitenkin lähivuosina nykyisellä Virvellä.
Varautumisen ja valmiuden saralla on paljon töitä tehtävänä, mutta meillä on Suomessa hyvä perusta mille rakentaa. Varautumisessa tarvitaan kaikkia, vapaamatkustajille ei ole sijaa. Yhdessä olemme enemmän ja vahvempia!
